Elokuun Eeva ja syksyn 1957 muoti

Eevan kannessa oli elokuussa 1957 Ulla-Maija Waris, josta en valitettavasti tähän hätään löydä mitään lisätietoa. Hän lienee ollut malli, joka on vaihtanut julkisuuden kotielämään kummempia kohuja tuottamatta. Hän poseeraa hyvin kauniissa, nykynäkökulmasta suorastaan morsiuspukumaisessa leningissä, ja huomioni herättävät myös vaaleansiniset avokkaat - löytäisipä tuollaiset joskus jostain!

Elokuun lehdissä muoti on aina jo syksyä, niin tässäkin Eevassa. Mustavalkoinen muotikatsaus ei kuvan laadultaan ole nyt paras mahdollinen, mutta siluetit ainakin näkee. Jutussa käsitellään sitä, miten huippumuoti muuttuu konfektiomuodiksi - olisitteko tienneet, mitä sana tarkoittaa? Minä en tiennyt, mutta konfektio viittaa valmisvaateteollisuuteen. Nämä vaatteet eivät siis ole haute couturea, vaan syksyn 1957 valmisvaatteita ranskalaisilta vaatetehtailta.

Muodin linja on ollut pääasiassa alaspäin kapeneva, mutta myös leveitä helmoja nähtiin. Talven suosikkikuoseja olivat skottiruudut ja tweedit, kuten useina muinakin talvina, sekä yksiväriset sileät villat. "Karkeanyppyiset, kotikutoisia muistuttavat kankaat epämääräisine raita-aiheineen, jättiläismäiset pepitakuvioitukset ja pehmeissä värisävyissä esiintyvät skottilaisruudutukset" osaa toki hyvää makua kannattava pukeutuja karsia pois! Näin ainakin toivoo artikkelin kirjoittanut Irma Packalén.

Takeissa muotia oli sukkulamaisen pyöreä selkäosa ja pieni kaulus, somisteina käytettiin turkista ja nahkaa. Syksyn väriskaala oli neutraalin tumma, syvänvihreitä ja syvänpunaisia sävyjä oli paljon. Vihreä oli kauden ehdoton hitti; artikkelin otsikkokin kuuluu "Kohti vihreää talvea".