keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Pinkkiä vappua!

sukat Wolford
kaikki muu kirppislöytöjä 

Pinkki on paras ja voimakkain juhlaväri. Hauskaa vappua!

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Pitsinen löytö


Kuva on huononlainen kännykkäkuva, mutta palvelee tässä todistamassa, että ihan tavallisilta kirppiksiltäkin voi vielä tehdä vintagelöytöjä: vaaleansininen pitsipuku löytyi Porin Fiinitorilta viiden euron hintaan. Se saattaa olla morsiuspuku, joka on myöhemmin värjätty, mutta mukana ollut cocktail-hattunen ei sovi siihen ajatukseen. Voi toki olla, että hattu on tehty puvun kangastilkusta, palasta valkoista satiinia ja rautalangasta myöhemmin; hattukin on nimittäin kotitekoinen.

Puku on kovin pikkuinen, joten se saattaa lähteä kiertoon - tai sitten hyödynnän ihanan kankaan jossain uusioprojektissa. Mistä tulikin mieleen, että se lupaamani kesäteemainen blogikirppis etenee hitaasti, mutta varmasti. Joka päivä tulee jotain uutta myytävää vastaan. Tuotteiden kuvaamista on hidastanut selkäkipu, joka rajoittaa edelleen vähän liikkumistani, mutta vähitellen sekin paranee. Ehkä jo ensi viikolla on blogikirppiksen aika!

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Roskislöytöjä

Meidän alakerrassa toimii nykyisin antikvariaatti. Ilmeisesti sen jäljiltä roskiksessa on välillä vanhoja painotuotteita, kuten erään kerran nämä vanhat käsityölehdet.


Repaleisiahan nuo ovat eikä varmaan edes kaikki sivut tallella, mutta hauska näitä silti on selata. Ja samoin niitä samassa kasassa olleita ruotsalaisia 1960-luvun ruokalehtiä. Pitäisikin elvyttää täällä joskus starttaamani ruokasarja!

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Kissan kokoinen tuoli

Meille ostettiin uusi nojatuoli. Olohuoneen tämänhetkisestä kaaoksesta se muuttaa ennemmin tai myöhemmin kesäasunnolle, kuten neljä muutakin nyt olohuoneessa majailevaa tuolia sekä työhuoneen lattialle välivarastoidut lipasto/kirjahylly, ruokapöytä, neljän täkin pino ja monta pienempää yksityiskohtaa. Tätä ei voi varsinaisesti kutsua sisustuslehtikodiksi.

Mutta kuka huomasikaan saman tien uuden huonekalun? Sehän on juuri sopivasti nukkumaan käpertyneen kissan kokoinen. Huomatkaa kodin hengettären yhdellä silmällä suorittama, kuvaajaa paheksuva mulkoilu.


Tuolilla on kaunis muoto, mutta ehkä 90-luvulla tehty päällinen on paitsi ruma, myös paikoin vähän rikkinäinen. Näen sieluni silmin tämän turkoosina, villakankaalla tai plyysillä verhoiltuna. Onko joku teettänyt vastaavan työn, mitähän sellaisesta pitää suurin piirtein maksaa?

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Romuromantiikkaa




Onhan tuolla tiluksilla vähän korjailemista. Pääsisäänkäynnin kaiteella on linnunpesä, pergolasta yksi pilari romahtanut ja rappauksissakin jotain sanomista. Puutarhasta löytyi tällainen vanha kärry, joka noudattelee samaa romuromanttista linjaa. Tosin tämä saa varmaan jäädä sellaiseksi kuin on, toisin kuin pergola.


Mutta silti - ja vaikka pergolassa kasvaa tiheästi nokkosta. On se ihana.


PS. Huomenna on Vaatevallankumous-päivä. Erilaisia tapahtumia on varsinkin pääkaupunkiseudulla paljon, mutta täällä Turussakin voi esimerkiksi osallistua Julja-merkin vaateswappiin tai käydä katsomassa, miten VintagEijan vaatteet syntyvät Maariankadun kaupan työhuoneessa. Lista kaikista päivän tapahtumista löytyy täältä.

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Puvun uusi elämä

Kaikki vintageharrastajat tietävät, miltä tuntuu löytää tolkuttoman ihana puku, joka ei aivan mahdu itselle. Se on äärettömän turhauttavaa, ja ajaa ihmisen joskus laajoihinkin manöövereihin, kuten minulle kävi tämän merimieskauluksisen puvun kanssa.

Puku oli mahtumisen äärirajoilla jo tuolloin kolme vuotta sitten, ja viimeistään viime kesänä se oli kutistunut kaapissa niin paljon, että piti joko luopua siitä tai tehdä jotain radikaalia. Puntaroin pukua hartaasti: ansaitsisiko se jatkaa elämäänsä mekkona jollakulla toisella, vai haluanko pitää ihanan kuosiinkudotun raitakankaan, jollaista en ikinä ennen enkä jälkeen ole löytänyt missään muodossa?

Päätin pitää puvun ja tehdä jotain radikaalia, ja niin raitamekosta syntyi hame-boleroyhdistelmä.


Kun katkaisin puvun vyötäröltä, sain hiukan lisätilaa vyötärölle päästämällä laskoksista. Yläosa oli alaosaa työläämpi muokata. Irrotin merimieskauluksen ja etumuksen, leikkasin puvun keskeltä edestä auki ja muotoilin boleroksi. Puvun etumuksessa olleen rusetin ompelin yksinkertaiseen valkoiseen toppiin, jossa aiemmin on ollut somisteena punainen nappi, kuva esimerkiksi täällä. Pitäisi saada joku yksivärinen toppi lisää, ne ovat käteviä asustettavia.

Mitäs pidätte, kannattiko tarttua saksiin? Merimieskaulus on muuten vielä jäljellä, mitähän kivaa siitä keksisi...

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Meidän tiluksilta

Mieheni, joka on yleisnero, teki eilisellä kesäkotikäynnillämme videon. Stailaus (kodin tai esiintyjien) ei ehkä joka kohdassa ole aivan napissaan, mutta kerronta pelastaa paljon.



Ja huomenna lisää näitä maisemia!

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Pääsiäistunnelmia

Tänä vuonna pääsiäiskoristelut ovat hiukan vaatimattomat kahdesta syystä. Ensinnäkään emme tienneet, miten kissa suhtautuisi ympäriinsä lojuviin höyheniin ja tipuihin. Niihin harvoihin koristeisiin, jotka pantiin esille, se ei ole koskenut; esimerkiksi tämä asetelma on saanut olla rauhassa, vaikka se on kissan suosikki-ikkunalaudalla.



Peltipurkki-into pitää otteessaan, vaikka tajuan itsekin harrastuksen tarpeettomuuden. Oli hieno hetki, kun vähän aikaa sitten löysin pienen Twist-rasian kaveriksi samanlaisen isomman!

Ikkunan edessä olevalle pikkupöydälle levitin kaksi vanhaa pöytäliinaa. Tällaista ilmeisesti metritavarana myytyä painettua liinaa minulla on useampaa erilaista joulukuosia, tämä on ainoa pääsiäismallinen.








Alle valitsin sinikukkaisen liinan paitsi siksi, ettei päällisliinan koko olisi yksin riittänyt peittämään pöytää, myös siksi, että sen pitsireunuksessa on juuri samat sävyt kuin päällisliinan keltainen ja turkoosi.


Se toinen syy, joka on hidastanut kodin koristelua, on sairastaminen. Sanoinkin viime kirjoituksessani noidannuolesta, joka jumitti selkäni. Jumi meni niin pahaksi, että ilmeisesti matalan verenpaineen ja kivun yhteisvaikutuksesta pyörryin eilen aamiaispöytään ja pääsin päivystykseen tutkittavaksi oikein ambulanssikyydillä. Mitään vakavaa ei löydetty, mutta vahvoilla särkylääkkeillä, lihasrelaksanteilla ja levolla nyt mennään, eikä vähään aikaan pureta seiniä. Siitä olen jälkeenpäin hyvin kiitollinen, että kupsahdin istualtani pöydälle enkä pudonnut suorilta jaloilta esimerkiksi terävään pöydänkulmaan.

Voikaa te muut paremmin! Minulla olisi pari blogihaastettakin vastattavana ja olin ajatellut nyt pyhien aikaan niitä naputella, mutta istuminen tekee niin huonoa, että saattaa jäädä myöhemmäksi.

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Hattu ja hattukampaus sekä vähän sukista

Hatut jäävät harmillisen usein käyttämättä. Ensin talven ajan päänsä verhoaa karvalakkiin, sitten vetää baskerin leukaan asti, ettei pää tai edes tukka irtoa tuulessa, ja sitten onkin jo liian kuuma käyttää muuta kuin kevyttä hellehattua. Mutta huopahatut, ne ansaitsisivat enemmän huomiota. Tein pitkästä aikaa kiharat ja hattukampauksen.


Kirkas auringonpaiste haittasi poseeraamista silmät auki. Ja jos näytän kärsivältä, siihen on muitakin syitä. Noidannuoli muun muassa. Väänsin hiukset patukoille osittain siksi, että olisi jotain tekemistä seisaaltaan - pitkään ei pysty istumaan kerrallaan. Tähän se viikonloppuinen seinän kaataminen johti.

 kengät Yesterday
neuletakki H&M kauan sitten
sukkahousut Lindex
muu kirppislöytöjä

Nyt kun tuli puheeksi, vähän lisää sukista. Otin käyttöön viime vuonna Lindexin alesta ostamani pilkulliset, kivat ja monikäyttöiset sukkahousut. Nyt näitä varastoja vielä riittää, mutta kun uutta tarvitsen, minun pitää etsiä uusi sukkakauppa. Katsoitteko maanantaina MOT:n jakson Verentahrimat muotivaatteet? Minä katsoin, ja siinä paljastui, että Lindexinkin vaatteita tehdään edelleen Bangladeshin pahamaineisissa tehtaissa; samankaltaisissa kuin vuosi sitten romahtanut ja 1100 ihmistä tappanut Rana Plaza. Juuri mikään ei ole muuttunut, paitsi työtahti entisestään kiristynyt minimipalkan korottamisen takia.

Siispä vaihtoehtoja kehiin: Nanso-konserniin kuuluvat Amar-, Vogue- ja Norlyn-sukkahousut tehdään Suomessa tai Virossa, Wolford-paketin kyljessä lukee Made in Austria. Vintagehenkisten suosiman What Katie Did -merkin fully fashioned -tyyppiset saumasukat valmistetaan vanhoilla koneilla Iso-Britanniassa. Tiedättekö muita sukka-alan hyviksiä? Kertokaa kommenteissa, toivoo tämä sukankuluttaja!

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Lukuvinkki vanhoista naistenlehdistä

Sodan aikana ei koreiltu, vaan tehtiin töitä ja oltiin kunniallisia - näin ainakin suomalaisten naistenlehtien tarjoaman kuvan mukaan. Törmäsin Ylen sivuilla kiinnostavaan artikkeliin, jonka kirjoittaja, tiede- ja historiatoimittaja Seija Aunila valmistelee väitöskirjaa Kotilieden naisideaalista sodan ja jälleenrakennuksen aikana. Tuskin maltan odottaa koko tutkimuksen valmistumista! Sitä odotellessa tässä linkki perusteelliseen artikkeliin täälläkin usein siteerattujen suomalaisten naistenlehtien Hopeapeilin, Eevan ja Kotilieden sodanaikaisesta naiskuvasta.

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Raitoja, raitoja!

Otetaanpa pitkästä aikaa kunnon Etsy-katsaus. Kesän tullen raitakuosit tuntuvat aina niin raikkailta ja kiinnostavilta. Etenkin jos tuon ylimmän kuvan uimapuvun löytäisin omassa koossani, tykkäisin! Omia kesävaatteitani olen käynyt sen verran läpi, että uskallan luvata blogikirppiksen seuraavan kierroksen lähiaikoina. Jotain raidallista sinnekin ehkä tulee tarjolle... Tiedotan asiasta vielä tarkemmin, kun saan ajankohdan sovituksi itseni kanssa. Sitä ennen ylellistä silmäkarkkia:














lauantai 12. huhtikuuta 2014

Tummansininen, vaaleanpunainen

Ohimennen, kaupungille lähdössä napattu kuva päivän asusta, siis sisäpuolesta - varustauduin vielä ihan trenssillä ja baskerilla. Asu on kokonaan rakennettu jakun ympärille. Käytän tätä tummansinistä lyhyttä jakkua aivan liian vähän siihen nähden, miten kiva ja sopiva se on.


Mekko taas saattaa olla poistuvaa mallistoa, mutta pääsi mukaan, koska kaipasin yksiväristä tummansinisen pariksi - ja sävyä, josta ei tule mieleen mikään mereen tai laivastoon liittyvä. Persikkaisen vaaleanpunainen puku on harvoja yksivärisiä kevät/kesäkauden pukujani. Mistähän löytäisin vaikka turkoosia tai mintunvihreää puuvillaa voidakseni ommella pari tällaista background dress -tyyppistä perusvaatetta, jotka voisi kuorruttaa halutessaan asusteilla vaikka kuinka ylenpalttisesti?

Kangaskaupasta tietysti saa mitä tahansa, mutta pidättäydyn tämän vuoden ajan myös uusien kankaiden ostamisesta. Toinenkin kangastarve on ilmennyt - vanha tyllihameeni alkaa olla niin väsähtänyt, etteivät helmat enää pysy sen avulla koholla. Mitenkähän näistäkin ensimmäisen maailman ongelmista selvitään?

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Viikon uutuuksia

Ollut vähän hankala viikko, lapsi kipeänä kotona ja lattialle putoava vihannespaloja täysi leikkuulauta ja muita arjen vastoinkäymisiä. Mutta pieniä ihania asioita viikon varrelta näin perjantain kunniaksi.

Saimme Facebookin roskalavaryhmän kautta kesäkodille pienen 1960-lukulaisen ruokapöydän. Kun se tuli kotiin, huomattiin, että sen pinnan formicalevy on ihan samaa VirrVarr-kuosia kuin keittiömme työtaso, vain vaaleansinisenä. Kuvionhan on suunnitellut ruotsalainen kuninkaallisnero Sigvard Bernadotte. Tämä väri ei käsittääkseni enää ole tuotannossa.


Sitten osuin kerrankin oikeaan aikaan paikalle, kun Vintage-vaatteiden kirppiksellä oli tarjolla vähän erikoisempi kesäpuvun kaava, yläosassa on syvä v-leikkaus ja hiukan huivimainen kaulus. Allaoleva ruusukangas tuli tänään postissa ystävältäni, ja voi olla, että juuri siitä - kapealla helmalla - teen tuon kaavan ensimmäisen version.


Mukavaa viikonloppua! Viimeistään sunnuntaina pääsemme taas kesäkodille remontoimaan; on hienoa, kun on jotain, mitä odottaa.

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Pääsiäisen avaus


Tänään kaivettiin pääsiäiskoristelaatikot esiin, ihan vain siitä ilosta, että sai hypistellä niitä söpöstyksiä keväisine väreineen. Tässä vuoden ensimmäinen tipukortti, olkaa hyvät.

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Kaavaton kesäpuku, 1959

Viikonlopun kirppislöytöihin kuuluu Kotilieden vuoden 1959 kesänumero, jossa on kaavattoman kesäpuvun valmistusohje. Idea on kuulemma saatu englantilaisesta kotiompelun televisiokurssista. Mielestäni idea on sen verran hauska, että sitä kannattaa kierrättää edelleen.


Ohje on hyvin yksinkertainen: ohuesta, hyvin laskeutuvasta kankaasta leikataan täyskello pala ja siitä keskikohta pois, samoin kuin kellohametta tehdessä. Sivut harsitaan, yläreuna sovitetaan, olkaimet kiinnitetään ja sitten kaikki saumat ommellaan. Tarvitaan toki myös vyö, jollei käytä pukua äitiysvaatteena tai muuten ole mieltynyt telttamaisiin vaatteisiin.

Yläreuna tarvitsee muotokaitaleen, koska muuten se venyy. Ohje muistuttaa myös, että kellomallista pukua pitää riiputtaa muutama päivä hengarilla ennen helman tasaamista ja päärmäämistä.

Mitäs sanotte - meneekö tekoon?

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Timantteja auringossa

Jos timantit ovat tytön parhaita ystäviä, tällaisen melko pienituloisen perheenäidin parhaita ystäviä ovat kyllä jalokiviväriset läpikuultavat akryylikorut. Tällaisen 1960-lukulaisen korvakorusatsin (ja parit räväkän väriset puolipallot) löysin tänä aamuna lähi-Pelastusarmeijalta.


Lohenpunaiset, joissa näyttää olevan kalanpyrstö, ovat jonkinlaiset liljat; hyvin havaijihenkiset korvikset. Oikean reunan oliivinvihreät ja siniset on tehty kiinnittämällä kimpuksi litteitä muoviliuskoja, tällaista työtapaa en ole aiemmin nähnytkään. En osaa valita näistä omaa suosikkiani!

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Perjantain pilkkuja


Pilkkukuume vaivaa. Harmi kyllä melkein kaikki pilkkuvaatteeni ovat liian kesäisiä tähän ajankohtaan - ne ovat kevyistä kankaista tehtyjä ja hyvin vaaleita, ja ulkona on takatalvimainen henki. Valitinkin lounasseuralleni, että kaipaan säätä, jossa valon määrä ja lämpötila olisivat samasta maailmasta; silloin pukeutuminen on helppoa. Nyt piti vielä kerrostaa neuletakilla, että tarkeni kipsutella edes lähiravintolaan.

Tämä asu ei itse asiassa Hopeapeiliin edes kuuluisi, sillä mikään ei ole vintagea. Sifonkinen pilkkumekko on parin vuoden takaista Lindexin mallistoa ja kengät Zarasta. Löytyy näitäkin vielä kaapista, vaikka olen välttänyt uuden ostamista jo pitkään. Nyt itse asiassa houkuttaisi kovasti pitää pitkästä aikaa vapaa iltapäivä ja tehdä pieni kirppiskierros, ja työmuodossani on ehkä parasta se, että voin itse päättää tehdä niin. Kivaa viikonloppua!

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Postimyyntiaarteita: sortseja ja uimapukuja

Lana Lobellin postimyyntikuvaston skannaukset jatkuvat. Tällä kertaa otin työn alle vapaa-ajan vaatteita: sortsi- ja housuasuja sekä uimapukuja. Ylimmässä kuvassa pidän kovasti vasemman yläkulman yhdistelmäasusta, jossa on sekä edestä napitettava kietaisuhame että rantakelpoinen sortsipuku; yläosan leikkaus on lähes täydellinen. Ja sen viereinen asu, ylhäällä keskellä, on kuin klassisesta pin up -kuvastosta!


Tässä lisää hame/sortsiyhdistelmiä sekä jotain todella söpöilevää - olkainsortsit! Pitäisikö oikeastaan tehdä sellaiset kesäksi?


Vähän myös värejä - ja merihenkeä.


Uimapuvut ovat aivan järjettömän upeita tosi tällätyllä tavalla, joka hallittiin 1950-luvulla hyvin. On rimpsuja, poimutuksia, tereitä, nyörityksiä, nappisomisteita... Myös näissä on vahvaa pin up -ainesta. Huolisin näistä minkä tahansa, mutten ole ihan varma, kehtaisinko käyttää ylärivin vasemmanpuoleista tai keskimmäistä!


Ja vielä muutama, väreissä. Ruudullinen, jossa on rimpsureunainen nappilista, kävisi myös hameen kanssa yläosaksi, musta poimutettu on taas todellisen femme fatalen valinta. Vaakaraitainen vaaleansininen on ehkä uimakäyttöön toimivimman näköinen.


Hauskaa kesän odotusta, nyt voi jo fiilistellä kesävaatteita!