Viuhka-lehdessä on ollut vuosien 1952-53 vaihteessa juttusarja nimeltä Pukeutumisen aakkoset. Kolmas osa käsittelee virkanaisen työpukeutumista. Oheinen Kyllikki Raustelan tyylikäs muotipiirros esittää La Roben valmistamaa mustaa peruspukua, joka on "jokaisen virkanaisen unelma" muunneltavuudessaan.
Täytyy kyllä sanoa, että näppärä puku: linjakas, kevyesti vartaloa myötäilevä muttei kireä, kaula-aukko ei liian ahdas (jos jotain vintagevaatteissa harmittelen niin usein vastaan tulevia epäpukevia minipieniä kaula-aukkoja) mutta kuitenkin arkikunnollinen, huivilla tai koruilla täydennettäväksi sopiva.
Juttu luettelee myös vaatekappaleet, joita virkanainen, "sanokaamme vaikka pankissa työskentelevä nuori nainen", tarvitsee:
- Kävelypuku kaksine hameineen (kapea ja laskostettu) ja useine pesupuseroineen
- Suora, hyvin yksinkertainen puku, pitkähihainen, napitettava, talvea varten
- Tyylikäs, musta muunnospuku niitä tilaisuuksia varten, joihin hän kenties ammattinsa puolesta iltapäivisin joutuu osallistumaan (tätä muunnospukua hän käyttää myös iltaisin, milloin joutuu osallistumaan kutsuihin ym. senlaatuisiin tilaisuuksiin)
- Lukemattomia nylonsukkapareja, liinasukkia, siistejä hansikkaita, kenkiä ja hattuja, huiveja, vöitä, muutamia pirteitä koruja
Ja vielä omasta työnkuvastani: "Naistoimittajan olisi käytännöllistä istuskella toimituksessa pitkissä housuissa ja livahdella kadulla läskipohjaisissa kengissä - kuitenkaan ei hän voi niin tehdä, sillä hänen on vähän väliä tavattava ihmisiä paikoissa, joissa ei tämä pukeutuminen ole asiallinen." Muistakaahan tämä, kollegat!
Ja yksi "pankkineiti" täällä tunnustaa,ettei taida olla garderoobi kohdallaan ;)
VastaaPoistaPs . Edelliseen kommenttiini: sehän koskikin vain nuoria neitejä :D
VastaaPoista