Näistä Eevan mainoksista syksyltä 1957 paistaa se yhteiskunnallinen hierarkia, mistä keväällä lukemani Naisten työt -kirjakin kertoi: kotiäidit ja kotirouvat olivat taloudellisesti miesten armoilla, ja perheen äidin tarpeet yleensä viimeisinä tyydytettävien listalla - äidin toiveista, haaveista ja unelmista puhumattakaan. Puolisoiden oma raha ja oikeus tehdä rahankäyttöpäätöksiä itsenäisesti on eräs erinomainen syy palauttaa mieleen, mihin feminismiä onkaan tarvittu ja edelleen tarvitaan.
Tosin Suomessa on aina ollut niitäkin perheitä, joissa mies juo rahat ja vaimo/äiti elättää koko perheen.
VastaaPoistaOn, ja se kieltämättä hämmästyttää, miten ne naiset ovat sen tehneet ajalla ennen hyvinvointivaltion turvaverkkoja. Toki työväenluokankin perheenäideillä on voinut olla sivutuloja vaikka rikkaammille pyykkäämisestä, jolleivät ole käyneet vakituisesti töissä. Suosittelen lukemaan tuon Naisten työt -kirjan, se oli erittäin kiinnostava.
VastaaPoistaVaikka tykkäänkin lueskella vanhoja naisten lehtiä niin kyllä niistä selkeästi huokuu tuo miesten päätösvalta kaikessa. Selkeästi sovinistisissa mainoksissa nainen saa mieheltä luvan tehdä hankintoja. Kaikissa asioissa pitää saada miehen hyväksyntä. Mieluiten tietysti niin että miehen lompakko kevenee mahdollisimman vähän, olipa kyseessä sitten kotiäidin työtä helpottava kodinkone tai käsilaukku.
VastaaPoistaTästähän osaltaan kertoo myös se miksi vintage-iltalaukut olivat niin pieniä. Nainen ei kuljettanut iltariennoissa rahaa mukana koska mies maksoi kaiken. Naisen laukussa oli tilaa puuterille, nenäliinalle ja huulipunalle, muutahan ei oletettukaan naisen tarvitsevan.