Harvaa tekemättä jäänyttä ostosta olen harmitellut niin kauan kuin sitä, että 90-luvun lopulla jätin Sarviksen (tai jonkun muun vanhan muovivalmistajan, en enää muista) tosiretron piknikpallon ostamatta Manhattanin kirppikseltä. 30 markan hinta oli opiskelijalle liikaa. Piknikpallo - eli muoviboksi, johon on pakattu astiat ja aterimet neljälle - on sittemmin löytynyt, muttei se ole ollenkaan niin hieno kuin se jälkeeni jättämä, vaikka meidän setti onkin italialainen.
Piknikille kannattaa ehdottomasti varustautua tyylikkäästi, onhan se julkinen tapahtuma. Toiset vannovat rottinkikorien ja posliinilautasten nimiin, minä olen muovifani. Retkivilttimme on tekokuituinen "villaverho" 60-luvulta, väriltään voimakkaan turkoosi.
Retkelle lähteäkseen ei tietenkään tarvitse hankkia uusia astioita, mutta tässä silti ideoita kattaukseen. Vanhoissa muoviastioissa on samaa suloutta kuin ajan posliiniastioissakin. Melmac-tuotenimellä löytää näitä 50-luvun Amerikan ihmeitä, joiden suomalaisia ikätovereita on varsin vaikea löytää.
(kuva gimcracks/Etsy)
Rottinkifaneille juomalasiteline. Lasin kaatuminen on todellinen riski epätasaisessa maastossa, ja siihen on suhtauduttava vakavasti.
(kuva evaelena/Etsy)
Mutta mitä nämä ovat?
(kuva kaributler/Etsy)
Sorbettiväriset kampelat on tarkoitettu paperilautasten tueksi. Lienee tarkoitettu ensisijaisesti cocktail-seisoskelusyömiseen, mutta eikö vain näillä juhlista minkä tahansa kuviottoman bulkkipaperilautasen!
Aika söpöjä noi ekat astiat. Ja hei, noi paperilautasten tuethan on aivan älyttömän näppäriä! Niitä vois olla käytössä ihan yleisestikin.
VastaaPoista