Tutkin perheen vanhoja valokuva-albumeita ja törmäsin pitkästä aikaa vanhempieni hääkuviin keväältä 1960. Kun olin pieni, tämä kuva äidistä morsiamena oli meillä esillä suurennoksena - se oli aikanaan ollut esillä kuvaamon ikkunassa.
Kuvasta se ei näy, mutta puku oli ballerinamittainen ja siis muodikas valinta. Se oli ostettu Kaunottaren tai Kirjokankaan myymälästä Helsingistä, pitääkin tarkistaa asia. Morsiuskruunuun kiinnitetty huntu taitaa olla puolipitkä, ei vielä 60-luvun henkinen minihuntu. - Oikeastaan vielä hauskempaa kuin näitä virallisia kuvia oli selata perhekuvia, joita on otettu arkisissa tilanteissa ja lomilla ennen syntymääni. Ne ovat kuitenkin mielestäni liian yksityisiä täällä julkaistaviksi.
Vanhat kuvat ovat ihania!! Arkikuvat omalla tavallaan, mutta ihailen suunnattomasti myös niitä virallisia kuvia, joita käytiin kuvaamoissa ottamassa. Joita annettiin vähän kuin käyntikortteina.
VastaaPoistaKäyntikorttikuviksihan niitä kutsuttiinkin. Kyllä, silloin kuviin suhtauduttiin vakavasti ja harkiten, kun niitä otettiinkin kovin vähän verrattuna pokkarikameroiden yleistymisen aikaan, saati nykyaikaan.
PoistaKaunis morsian! Kuvasin miesystäväni kanssa vähän aikaa sitten kaikki perheeni diat, nyt ne on turvassa digitaalisessa muodossa. Nekin ovat ihania, 70-luku oikein paistaa niistä hauskalla tavalla. En myöskään halua niitä blogissani julkaista, on ne niin yksityisiä, oman perheen tarinoita.
VastaaPoistaMinunkin vanhemmillani oli aikanaan tosi paljon dioja, niitä otettiin 70-90-luvuilla ulkomaanmatkoilta ja katseltiin illanistujaisissa valkokankaalta. Taisivat tosin he tehdä sellaisen ratkaisun, että pitivät vain paperikuvat ja diat päätyivät roskiin - pitääkin kysyä, säästivätkö yhtään.
PoistaKaunis kuva äidistäsi. Meilläkin on aika paljon vanhoja dioja. Joskus yli kymmenen vuotta sitten pidimme harvoin diailtoja, jolloin levitettiin lakana valkokankaaksi, istuttiin sohvalla mukavasti ja taisi olla jotain naposteltavaakin. Sitten se meidän vanha diaprojektori meni pimeäksi kun lamppu paloi. Siihen saatiin vielä ostettua uusi lamppu joka sekään ei kauan kestänyt, käyttämätön vanha kun sekin oli. Yksi lamppu vielä olisi, mutta sille ei voisi pitkää ikää luvata ja niitä ei enää ole saatavissa. Niinpä ei meillä ole aikoihin dioja katseltu. Kunpa löytyisi vähän uudempi vanha projektori.
VastaaPoistaJopa ihan kierrätyskeskuksista ja ekotoreilta kyselemällä saattaisi löytyä. Pidän peukkuja!
PoistaTäytyisikin pitää silmät auki sen varalta:) Tulipa muuten vielä mieleeni, että tässä saattaisi olla kiinnostava katsottava, kuvia 60-luvun alusta: http://mustavalkoisinkuvin.blogspot.fi/2016/11/aidin-ja-isan-sylissa.html
PoistaKiitos vinkistä!
Poista