Kuulostaa nelivuotiaan tytön unelmalta, kun erittelee, mitä tänään valmiiksi saamassani hellemekossa on. Ruusuja, kyllä, fuksiaa turkoosilla pohjalla. Ja poimuja parissakin eri paikassa.
Olen kauan halunnut kokeilla shelf bust -mallista kaavaa, jossa yläosan yläosa - no mikä nyt olisi poliittisesti korrekti termi? - on poimutettu ja vyötärö taas sileä. Tällainen rakenne vaatii ohutta, hyvin laskeutuvaa kangasta, ja tällä kertaa sopivaa ei löytynyt kirppikseltä tai roskiksesta, vaan ostin kankaan syyspimeillä Eurokankaan viskoosipalalaarista. Kaava löytyi alun perin vuonna 1959 julkaistusta Me teemme sen itse! -kaavakirjasta, jonka esittelin täällä talvella ja jo silloin suunnittelin käyttäväni nimenomaan tätä kangasta.
Malli oli vaikeampi toteuttaa kuin luulin. Ensinnäkin leikkasin ilmeisesti liian pitkän kappaleen poimutettavaksi yläosaan, ja jouduin hieman piilottelemaan poimuja kainaloista nurjalle puolelle. Toiseksi olisi ilmeisesti kannattanut jättää poimuttamatta ihan vetoketjuun saakka, sillä ketjun ompelu meni ihan miten sattuu. Onni onnettomuudessa, että kangas on niin pehmoinen ja sitä on runsaasti piilottamaan virheet. Ehkä seuraava versio sujuu jo paremmin.
Rannekoru ja kaulakoru ovat olleet minulla lapsesta saakka, ja kengät löytyivät Butik Lilianista. Nyt vielä ne helteet takaisin!
Upea mekko! Ja mitä elegantein poseerauskin! :)
VastaaPoistaRuusuja raikkaasti! <3
VastaaPoistaKiitos Rullakatariina ja Kaisa!
VastaaPoista