Hellemekkojen aika!
Täksi vuodeksi en ole ostanut tai ommellut yhtään uutta hellemekkoa. Joitain ajatuksia on ja kauniita kaavojakin, mutta se täydellinen kangas puuttuu. Usein olen odottanut kesälämpimiä senkin takia, että saisin käyttää jotain talvipakkasilla ostettua ihanuutta, mutta nyt kesän ensimekko sai olla viime vuonna ommeltu kellohelmainen.
Kun on arki, alla on vain pieni tyllihame; helma hyötyisi suuremmasta, mutta todella laaja helma on hankala esimerkiksi bussin penkkiin ahtautuessa. Voi arjen vaatimuksia! Tukka on sentään pyörylöillä, onhan perjantai.
Pari tuntia näistä tunnelmista taivas repesi ja ukkonenkin jyrisi. Kun taas rauhoittui, oli ohjelmassa peräjälkeen Samppalinnan maauimala ja päivällinen Koulun pihalla. Päivään mahtui kesä pikakelauksella.
Ps. Älkää unohtako aurinkovoidetta - älkääkä viikonlopun vintagerientoja, joista kerroin alkuviikolla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti