Kukka- ja pilkkukuosit ovat tietysti ihania ja rakastan niitä aina vain, mutta nämä abstraktit kuosit puhuttelivat yhtäkkiä todella vahvasti. Varsinkin, kun niiden kylmä värimaailmakin miellytti. Molemmat hameet olivat olleet nuoren hoikan tytön vaatekaapissa joskus 50-60-luvun vaihteessa. Purin 60-senttiset vyötärönauhat pois ja korvasin poimutukset laskoksilla ennen kuin ompelin uudet vyötäröt. Projekti oli siis niin helppo, että kulkee jossain korjauksen ja ompeluprojektin välimailla, mutta jostain pitää pitkän ompelutauon jälkeen aloittaa.
Tietääkö joku jotain kankaista - suunnittelijaa tai tehdasta? Veikkaan niitä kotimaisiksi, koska alkuperäiset hameet on ommeltu kotona tai ompelijalla Suomessa. * Päivitys: Takimmainen kangas löytyi! Se on ruotsalaisen Viola Gråstenin suunnittelema Casa, 1954, valmistaja ruotsalainen NK-Textilkammare.
:) Olen huomannut tuonmallisten hameiden käytännöllisyyden. Laitoin viime kesänä yhteen hameeseeni leveän kuminauhan vyötärölle (http://vaatekomerolla.blogspot.fi/2016/08/hame-amish-kankaasta.html) Kiinnostaisi tietää onko sinullakin tuossa siis leveä kuminauha, vai kangastako se on?
VastaaPoistaMinä ompelin kumpaankin joustamattomasta kankaasta jämptin vyötärönauhan. Varsinkin tuo raitakuosinen hamekangas on tukevaa, joten kuminauha ei olisi hyvä ratkaisu. Amishikankaasi on tosi kiva, ja se näyttää ohuelta ja laskeutuvalta, jolloin kuminauha toimii hyvin.
Poistaei mitään tietoa kankaista mutta on tosi hienot!!
VastaaPoistaKiitos Elisa! Jäljitystyö jatkuu...
PoistaHei, Elina, ihanaa ja toisaalta sydäntäsärkevää nähdä nämä äitini entiset hameet. Säilytin joitakin hänen vaatteitaan myös itselleni, mutta ihan kaikkea ei voinut. Vyötäröt tosiaan olivat lähes kaikissa pikkuruiset. Äitini oli syntynyt 1932, meni naimisiin -52 ja sai ensimmäisen lapsensa, isosiskoni, -57; minä synnyin -62. Äitini oli aina hyvin tarkka hoikkuudestaan ja pukeutui lähes elämänsä loppuun asti tyylikkäästi (pari viimeistä vuotta meni Lewyn kappaletaudin sumussa). Hän teetti paljon vaatteita sekä itselleen että meille tytöille.
VastaaPoistaNiin vaikeata tietää, mistä kaikki kankaat olivat peräisin. Asuimme Salossa ja täällä oli Finn Flare, Salotar ja taisi olla muitakin kangas- ja vaatetehtaita sekä niiden vaatemyymälöitä; sitten myös Roundshop, Popolo, Muotiperho etc. muotiliikkeitä, joiden omistajat äiti tunsi (pieni paikkakunta). Hänen siskonsa myös omisti Muotiperhon jossakin vaiheessa. Nämä omistajat tietenkin kävivät messuilla eri maissa ja myös isäni matkusti Euroopassa työnsä puolesta, joten kankaat voivat olla peräisin jostakin muualta yksittäiskappaleina. Meillä oli kotona esim. myös lasipöydät, joista kukaan ei osaa kertoa missään fb-ryhmässä tai suomalaisessa huonekalutehtaassa mitään varmaa, Iskussa veikattiin, että ovat Italiasta. Minuun otti yhteyttä nuori nainen, joka oli perinyt samanlaisen pöydän isovanhemmiltaan, jotka myös olivat matkustelleet pitkin poikin Eurooppaa. Huonekaluista vielä olisi voinut kysyäkin vanhemmilta eläessään, mutta vaatteet olivat kellarin kätköissä.
Jos jossakin vaiheessa myyt näitä vaatteita, joita olet kunnostanut äitini vanhoista vaatteista, kysy myös minulta kiinnostusta.
Kiitos <3
Kiitos Nina Elise kommentista ja taustatiedosta vaatteiden historiaan! Selvitin, että tuo toinen kuosi tosiaan on Ruotsista, eli voi hyvinkin olla työmatkatuliaisia se kangas. Nämä ovat tosi kauniita ja kankaiden pienistä vioista huolimatta, käyttöikää näillä on vielä hyvin. Jos joskus luovun, muistan sinut varmasti ihan ensimmäisenä!
PoistaMahtavat kuosit!
VastaaPoistaNiin ovat, niin ihanan ajalleen tyypilliset.
Poista