Värikäs kesäkeittiömme

Elämä tuli vaihteeksi vähäksi aikaa minun ja bloggaamisen väliin, enimmäkseen ihan hyvällä tavalla. Oli upea ilma, ja helatorstaiviikonloppu sujui maalla. Ohjelmassa oli muun muassa keittiön ja vessan remontointia, mutta suurimman osan ajasta vietin itse pihalla juosten kiipeilevän ja seikkailevan taaperon perässä. Tämän väriloiston tekoon olen siis osallistunut vain loppusiivouksen verran.

Keittiö on yhteinen naapuriperheen kanssa, ja makujen kosketuspinta löytyi kirkkaasta värimaailmasta. Metalliristikon peittämä seinä on entinen oviaukko, joka muurattiin umpeen. Meidän puolella seinää tiilipinnan päätettiin antaa näkyä; vähän sitä ehostettiin maalilla ja laastilla.

Hurjan oranssit kaapit ostettiin Torin kautta jostain Keski-Pohjanmaalta. Pinta on kärsinyt, mutta saa ainakin toistaiseksi kelvata tällaisenaan. Ei ollut ihan helppo löytää oranssiin sopivaa seinän väriä, kun valkoista haluttiin vähentää, mutta tuo keltainen toimii yllättävän hyvin. Ja nyt keittiössä paistaa aina aurinko.

Työtaso on 50-luvun hengessä harmaata kuvioitua ikilevyä. Kaappien maali lienee 70-luvulta, alemmista kerroksista pilkottaa ainakin tummaa sinistä ja jotain muutakin.

Turkoosit tuolit löytyivät meidän talon roskiksesta jo aikaa sitten ja kuljetettiin maalle tänä viikonloppuna. Vanha englantilainen peltitarjotin ja Sarviksen kannu ovat vanhoja rakkaitani.

Tässä vielä toinen näkökulma. Numeron 21 takana on olohuoneemme. Ovien numerointi on peräisin edellisen omistajan ajoilta, kun talot olivat hoitolaitoksena. Keittiön lattia tulee saamaan vielä uuden, vähän tummemman pinnan, mutta se ei vaikuttane värimaailmaan kovin ratkaisevasti. Oranssia ja keltaista on vaikea voittaa!