perjantai 13. tammikuuta 2012

Miten toimia Uffin alessa

Ne ovat täällä taas. Keltaisia, pullollaan olevia kasseja kulkee ihmisten käsissä kaupungilla.

Ei, ei Hullut päivät, vaan Uffin aleviikot. Kirppisketju pitää muutaman kerran vuodessa - tähän asti neljästi, mutta koska talvialea on aikaistettu, epäilen että kertoja on lisätty - hintahulluttelut, joissa kaikki vaatteet ja asusteet myydään parin päivän välein alenevin hinnoin pois. Tänään on menossa kahden euron päivä, huomenna ale päättyy yhden euron päivään.

Ilmiö on kiehtonut minua pitkään. Muutama vuosi sitten tein siitä reportaasinkin, Trendiin, menetelmänäni osallistuva havainnointi (jututin asiakkaita ja myyjiä, nostelin henkareita ja vaatteita lattioilta). Myymälöissä on nyt jo vipinää - eihän kirpputoriltakaan tavallisesti saa vaikka talvitakkeja parilla eurolla - mutta varsinainen hulina kohdistuu euron päivään.

Mutta miten ihmeessä vaatesotkusta ja hullunmyllystä voi löytää jotain itselleen sopivaa? Konstit löytyvät: itse olen ostanut 2-3 eurolla, joskus yhdelläkin, upeita mekkoja ja perusvaatteita kuten kynähameita. Tässä Hopeapeilin viralliset ohjeet Uffin alen kävijöille:

1. Suunnista värin ja kuvion mukaan. Uffilla tavataan pitää vaatteet värijärjestyksessä, mutta alen loppuaikoina kukaan ei ehdi pitää niitä minkäänlaisessa järjestyksessä. Tiedät ne värit, jotka sinuun erityisesti vetoavat.
Tee näin: Tartu hihaan tai helmaan, kun näet jotain oikean väristä. Minun tähtäimessäni ovat aina pilkut, pallot, ruusut, kirsikkaan taipuva kirkkaanpunainen ja ruohonvihreä. Jos vaate on viisi kokoa liian iso tai pieni, voi miettiä, saisiko kauniista kankaasta jotain muuta - lötkökesämekon helmasta vaikka huivin?

2. Tunne kokosi. Sovitusjono on mielipuolinen, sillä ihmiset sovittavat 10-20 vaatetta kerrallaan, kun kerran ovat koppiin päässeet. (Virallinen sääntö on, ettei viittä vaatetta enempää, mutta eihän tätäkään kukaan ehdi nyt valvoa.) Mittanauha on kätevä apulainen, mutta kannattaa opetella silmämääräisesti arvioimaan omat ja vaatteen mitat. Vyötärö ja kainalo-kainalomitta ovat tärkeimmät, housujen ja kapeiden hameiden kohdalla myös lantio.
Tee näin: Ota kotona jokin itsellesi täsmälleen oikean kokoinen vaate. Mallaa sitä eteesi litteänä tiiviisti niin, että näet, mihin kohtaan osuvat kainaloiden, vyötärön ja lantion reunat. Paina mieleesi tai jos haluat käyttää mittanauhaa, mittaa vaate ja kirjaa lukemat muistiin. Mitat eivät ole aivan täsmälliset, mutta riittävät. Vertaa niitä kaupassa ostoharkinnassa olevaan vaatteeseen.

3. Varaa aikaa perusvaatteiden läpikäymiseen. Mustien puolihameiden jono rekillä voi näyttää lannistavalta, mutta juuri puolihameista olen itse tehnyt parhaat euron päivän löytöni. Minulla on suosikkimerkki, suomalainen Pola, joka 70-80-luvulla teki toimistovaatetta perusnaiselle; nykyisin vanhoissa Polan hameissa aistii yllättävästi pin up -vääntöä. Tiedän, minkä kokoiset tuon merkin hameet minulle sopivat, ja voin ostaa niitä sovittamatta. Muissa merkeissä menen vyötärömitan mukaan. Ensisilmäyksen rekkiin teen kankaan käsituntuman (talvella lähinnä: villaa, villasekoitetta, polyesteria vai samettia?) ja helman pituuden mukaan. Helmamitan erottaa jo katsomalla rekin alle. - Itse en harrasta farkkuja, mutta voin kuvitella, että niiden kanssa toimitaan samoin, muutettavat muuttaen.
Tee näin: Vedä syvään henkeä, unohda ajan kulku ja ala tutkia. Kerää kaikki kiinnostavat ostoskoriin ja vertaa niitä keskenään lopuksi, jotta voit valita crème de la crèmen.

4. Muista asusteet. Niiden hinta on koko tämän viikon ollut vain euron, joten parhaat aarteet on viety, mutta tässä on hyvä tilaisuus täydentää käyttöasustelaatikon väriskaalaa!
Tee näin: Huivit ja pikkutavarat ovat suurissa laareissa. Suunnista värin mukaan. Tähän aikaan vuodesta voi löytää esimerkiksi tyylikkään vanhan karvalakin.

5. Älä pelkää virhehankintoja. Suhtaudun itse aika kevyesti kirpputorilta ostamiseen alle viiden euron hintaluokassa ja kierrätän sattuneet virheet takaisin. Pari virhehankintaa oikeuttaa äkkiä tässä hintaluokassa sen yhden pysyvään käyttöön pääsevän vaatteen. Ostan loppurytäkästä myös vaatteita, joissa jokin - väri, kuosi, tyyli, aikakausi - kiehtoo, mutta joille pitää tehdä jotain. Käsityöinnostuksesta riippuen silloin tällöin teenkin niille sen aikomani jonkin.

Näitä ohjeita kannattaa noudattaa muulloinkin, kun kirppiksellä on tosihalpaa, esimerkiksi viiden euron kassitarjouksen osuessa kohdalle. Nauti uusista löydöistäsi! Itse olen ostanut Uffin alesta muun muassa kaksi jälkimmäistä näistä kolmesta.

8 kommenttia:

  1. Uffin euron päivä ei ole aikoihin ollut entisensä, joskushan sieltä saattoi raahata kaksi säkillistä vaatetta, josta suuri osa päätyi käyttöön. Sittemmin on tullut ehkä sekoiltua enemmän... Mutta itse olen pitänyt hyvänä ohjeena jonottamisen välttämiseksi tätä: jalkaan pillifarkut, päälle vain ohut trikoopaita (takin alle tietysti), näin pystyt sovittamaan kaikki haluamasi vaatteet myymälässä. Ostin tällä menetelmällä itselleni hienon viininpunaisen ulkoiluhaalarin 70-luvulta - vetäisin sen vain farkkujen ja paidan päälle. (Myöhemmin tosin vähän lihoin haalarista ulos...) Kauluspaidankin koon pystyy aika hyvin katsomaan, vaikka alla olisikin trikoopaita.

    VastaaPoista
  2. Tämähän ei tietysti toimi, jos ei ylipäätään käytä farkkuja, pillifarkuista puhumattakaan.

    VastaaPoista
  3. Kiitos kulta hyvistä lisäyksistä! Hameihmisillä leveähelmainen kohtalaisen pitkä hame on hyvä sovitusvaate, menee johonkin nurkkaan niin häveliäisyys säilyy varsin hyvin ilman sovituskoppiakin.

    VastaaPoista
  4. Mulla on vyötärömitan tsekkauksessa ollut käytössä vanha konsti. Hameen vyötärön testaus kaulan ympäri. Eli kokeilen jos hameen vyötärökaistale on sopiva asettamalla hameen kuin ruokalapuksi rinnukselle. Jos vyötärö menee mukavasti kaulan ympäri, sopii, jos kiristää, on liian pieni. Kuulostaa hullulta mutta toimii ainakin mulla!

    VastaaPoista
  5. Hauskaa, Sanski! En ole koskaan kuullut tuosta konstista, mutta hienoa, että toimii.

    VastaaPoista
  6. Tampereen Uffista on tullut lähinnä masentava paikka. Vintagepuoli koostuu lähinnä 70-90 -lukujen kammotuksista ja lähes kaikki vaatteet ovat reilusti ylihinnoiteltuja.

    Ehkä täytyy kuitenkin käydä vilkaisemassa euron hulinat, jos sieltä nyt edes jotain löytyisi, vaikka parhaat on varmasti viety jo ajat sitten :D

    VastaaPoista
  7. Mäkin olen jsokus tehnyt Treeltä löytöjä, mutta nyt viime vuoden-parin aikana en enää. Onkohan niillä joku myyjä joka poimii parhaat päältä...

    VastaaPoista
  8. Kitos tiedosta, täällä yksi syksyllä avttu UFF joka ei mainosta missään lehdissä mitään, harva edes tietää putiikin olemassaoloa. Enpä tiennyt siis tästä alestakaan.

    VastaaPoista