tiistai 22. heinäkuuta 2014

Helle


Kesäkodin omistaminen näyttää parhaat puolensa juuri nyt: koska sääennuste näyttää hurjia lukemia, voi päättää palata sittenkin muutamaksi päiväksi maalle. Mustikatkin ovat jo kypsiä, eikä Kiila Beachin 23-asteisessa vedessä ole vielä havaittu sinilevää...

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Raaseporin linna


Hellevinkki: jos mitenkään mahdollista, hakeudu vanhaan kivilinnaan viilentymään. Kokeilimme tätä eilen Raaseporin linnassa.





Raaseporin linna sijaitsee lähellä Tammisaarta Snappertunan kylässä. Linna oli käytössä 1300-luvulta 1550-luvulle, ja aikoinaan se sijaitsi meren äärellä; nyt sen vieressä virtaa Raaseporinjoki rehevän metsän kätköissä. Linnan alueella on kesäisin ohjelmaa kuten kesäteatteritoimintaa, mutta itse linna pyöreine torneineen on epäilemättä se paras syy poiketa paikalle. Ja todellakin, se on viileä, riippumatta siitä, miten kuuma ulkona on.

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Suomen Joutsenella

50-luvun kaavalla ja kankaasta ommeltu puku FB:n Vintage-vaatteiden kirppis
kengät muuan kemiläinen kirppis, 1 e
lasit Lindex, muut kirppislöytöjä

Leikimme turisteja kotikaupungissa ja kävimme syömässä Niskan pizzat - hyviä, mutteivät voita Pizzariumia - sekä ajoimme jokilautalla Forum Marinumiin, jossa katselimme näyttelyt ja laivat. En ole suuren luokan meriromantikko (minun kulkuneuvonostalgiani suuntautuu juniin), mutta vanhoissa laivoissa on toki kiinnostavaa historiaa ja jylhää kauneutta. Suomen Joutsenkin on aikoinaan purjehtinut Tyynellemerelle saakka, mikä varmasti on ollut aivan käsittämätöntä 30-luvun Suomessa eläneelle merimiehelle. Jossain Atlantilla oli aluksen päällikkö harppuunoinut suuren merikilpikonnan, josta oli valmistettu miehistölle ruokaa. Onhan tuossa jo suuren seikkailun tuntua! Forum Marinumin kupeessa kelluu myös Bore, 1960-luvun ruotsinlaiva, joka nykyään palvelee ravintolana ja hostellina. Sinne emme valitettavasti ehtineet kurkistaa, sillä perheen pienin väsähti kaupunkilomailuun täysin.

Parin kaupunkipäivän jälkeen seuraa taas pieni kotimaanmatka, jolta toivon mukaan kertyy Kirppismatkoihinkin materiaalia. Aurinkoa!

torstai 10. heinäkuuta 2014

Paperinukke

Monena nainen eläessään, kuten nyt tällä kertaa paperinukkena. Asut olette nähneet täällä ennenkin!


Elina-nuken askarteli juhlakirjaani ystäväni Ninni, jolla ei tällä hetkellä tietääkseni ole blogia, johon linkata. Arvostan erityisesti arki- ja juhla-asujen hyvää tasapainoa sekä kissan valintaa asusteeksi. Juhlakirjani sisälsi paljon muutakin hauskaa ja koskettavaa - lyriikkaa, proosaa, muistelutekstejä, huumoria, kuvataidetta. Kollektiivisen taidonnäytteen kokosi mieheni selkäni takana kuvaannollisesti ja konkreettisesti; työpisteemme ovat selät vastakkain, mutta silti asia pysyi salassa. Mitä tähänkin sanoisin? Kiitos kaikille vielä tätäkin kautta, olette ihania!

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Juhlahumua

Syntymäpäiväjuhlani olivat samalla kesäkotimme avajaiset. Olen syntynyt ehkä parhaaseen aikaan vuodesta, joten nytkin sää helli ja saatoimme juhlia ulkona pitkästi yli puolenyön. En ehtinyt tai oikeastaan halunnutkaan kuvata itse - oli niin paljon muuta tekemistä - joten tässä muutama poiminta vieraiden napsimista kuvista. Vieraitakin tosiaan oli, vaikka näissä kuvissa heitä ei näy. Hämmästyttävän moni pääsi paikalle, vaikka heinäkuun viikonloppuina on paljon kilpailevaa ohjelmaa.


Sitruunamekko oli juuri sopivan raikas ja iloinen kesäisiin nyyttäri/noutopöytä/puutarhajuhliin. Päässäni kiikkui sitruunan sisältävä hedelmäkorihatuke, jonka minulle teki Uu-la-la! ja joka valitettavasti ei kovin pitkään pysynyt hentoisissa hiuksissani.

Tarjosimme linssimuhennosta ja sangriaa, kesänaapuri leipoi ihanaa ruisleipää ja ystävät toivat kuka mitäkin - pullia, mansikoita, grilliherkkuja. Lahjaksi sain muun muassa luun (eräältä nelivuotiaalta, joka oli käärinyt sen huolellisesti vihreään lehteen), säkillisen wc-paperia ja juhlakirjan, josta enemmän ensi kirjoituksessa. Minulla on ihania ystäviä!


Kynttilät tuohon kynttelikköön sytytettiin vasta, kun hämärsi, joka oli aika myöhään. Söimme, joimme ja tanssimme pihalla, kunnes dj viimein ilmoitti, että on aika lopettaa. Parastahan on, kun ilta päättyy levyjen osalta Satumaahan ja jatkuu yhteislauluna (Chydenius: Kalliolle kukkulalle). Toivottavasti kesä jatkuu yhtä hilpeissä merkeissä!

(kiitos kuvista, Paula, Juri ja Emilia!)

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Nelikymppinen


Nelikymppinen olen minä tästä päivästä alkaen. Jos asian haluaa vielä karummin ilmaista, viidennellä kymmenellä. Onneksi puolisoni on kaksi vuotta minua vanhempi, joten olen saanut valmistautua tähän muutokseen seuraamalla vastaavaa vierestä.


Totta puhuen 40-vuotiaana ei tunnu juurikaan erilaiselta kuin 39-vuotiaana, ja miksi tuntuisi? Muutokset tapahtuvat vähän kerrallaan, jos ei iske jokin sairaus tai muu dramaattisesti kehoon vaikuttava asia. Olen ollut tähän saakka onnekas, koska olen perusterve, normaalipainoinen ja muutenkin keho palvelee vielä mainiosti. Se ei tietenkään ole ikuista - en ole vampyyri, vaikka olenkin tähän asti säilynyt melko sileänä ja ilman harmaita hiuksia - ja esimakua tulevista fyysisistä muutoksista sain, kun selkä teki pahan tenän keväällä.


Vielä 50-luvulla, josta tämän jutun kuvitus on poimittu, oli hyvin tarkkaa se, mikä sopi minkäkin ikäiselle naiselle. Vielä nykyisinkin, vaikka lähes kaikki alle 70-vuotiaat ja jotkut sitä vanhemmatkin pukeutuvat farkkuihin, kuulee joskus esimerkiksi, että pitkistä hiuksista pitäisi luopua, kun ikää tulee. En ole ajatellut tehdä niin. Pukeutumisessa ja tyylissä pätee pikemminkin se, etteivät kaikki vaatteet sovi kaikkiin ruumiinmuotoihin. Se ei ole iästä kiinni, vaan vartalon mittasuhteista ja jonkin verran kiinteydestä. Itse olen jo aikaa sitten luopunut ohuesta trikoosta: se ei vain näytä hyvältä paitsi hyvin timmin vartalon peitteenä. Onneksi on paljon muita vaihtoehtoja.



Viimeisen mainoksen "hän" on onnellinen, koska oikeita voiteita käytettyään hän on miehensäkin mielestä viehättävämpi kuin kymmenen vuotta sitten. Enpä tiedä viehättävyydestä, mutta monessa mielessä olo nelikymppisenä on tasapainoisempi ja parempi kuin kymmenen vuotta sitten. Osaamista monella alalla - työssä, vaimona, äitinä - ja mielenhallintaa on tullut vuosien varrella lisää. Ehkä se heijastuu pintaankin, mutta olen itse väärä ihminen sitä arvioimaan. Mies ei kyllä ole valittanut missään vaiheessa!

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Katsaus kierrätyskeijuelämään

Olette ehkä huomanneet, että kesä ei tänä vuonna ole ollut ihan odotetun lainen. Käytössä ovat välillä olleet vaatteet, joihin yleensä turvautuu syys-lokakuussa tai keväällä varhain, välillä taas ns. paksummat kesävaatteet varustettuna tarpeellisilla kerroksilla neuletakkeja ja sukkahousuja.

Sukkahousut, siinäpä se. Jouduin ostamaan vallan uudet sellaiset, koska olen kylmän kesäkuun takia käyttänyt ja kuluttanut roskiskuntoon parikin paria mustia arkikäyttösukkahousuja. Kyllä, niin kylmä on ollut, että olen pukenut mieluummin ne 60-denieriset kuin ohuet saumanailonit! Mutta yhtä kaikki ne ovat ainoa uutena hankittu vaatekappale tälläkin kierrätyskeijujaksolla.

Kesäkuussa olen muutenkin tehnyt aika vähän vaatehankintoja. Olen ommellut itselleni varastossa olleista kankaista täälläkin esitellyt vaaleansinisen pilkkupuvun ja sitruunakuvioisen hellepuvun sekä saanut pienen pussillisen vintagevaatteita, jotka tosin lähtevät ehkä kaikki etsimään uutta kotia sopivan kokoisen ihmisen luota. Joitain satunnaisia pikkuhankintoja on saattanut tulla kirpputoreilta, mutta ei mitään merkittävää, koska en muista, mistä on ollut kyse. Paitsi yhden 50-luvun (?) esiliinan ostin 10 sentillä, vaikka essut eivät ole ihan jokapäiväinen ja ensisijaisen tarpeellinen käyttövaate...

Kodin käyttötavaroita on hankittu jonkin verran ja esim. yksi matto ja muutama patja aivan uutena, nämä kaikki kesäkotia varten. Ihan kaikkea ei kuitenkaan käytettynä löydä, kuten nyt vaikka niitä patjoja nelihenkiselle perheelle samalla kertaa. Kuitenkin olen iloinen ja ylpeä siitä, että kivan näköiseksi muodostuva kesäkotimme on ylivoimaisesti suurimmaksi osaksi sisustettu löytö- ja kirppiskalusteilla.

Vaatteita tai muuta tavaraa ei ole nyt lähtenyt kiertoonkaan juuri ollenkaan. Pidin ison poistopäivän kevään Siivouspäivän aikoihin; nyt ei ole tarvinnut selata kaappeja sillä silmällä. Seuraavan kaappikatsauksen teen varmaan, kun kausi vaihtuu kesänkaltaisesta syksympään, joskus ensi kuun lopulla tai sitä seuraavan alussa.