sunnuntai 31. elokuuta 2014

Syksyn avaus

Huomenna on syksyn ensimmäinen päivä, ja luvassa koko viikoksi kaunista, aurinkoista, melkein kesäistä säätä - sopivaa terassikahveihin ja sienimetsään ja kaikkeen muuhunkin ulkoiluun. Olen aina ollut sitä mieltä, että syyskuussa pukeutuminen on kiinnostavinta, kun hatut, käsineet ja huivit sopivat vuodenaikaan, muttei vielä ole niin kylmä, että koko asu pitäisi peittää takilla. Vaatevalikoima on nyt paljon tavallista pienempi, mutta onneksi asusteet yhä sopivat!

Minun piti skannata tähän kenkämainos vuodelta 1936, mutta skanneri on rikki. Makupaloiksi siis syyskuiset kannet vuosilta 1936, 1953 ja 1960.




perjantai 29. elokuuta 2014

Mekko sai syysasusteet

Mekkoja kun ei ole nyt kovin monta käytössä, on asukuvissakin tavallista enemmän toistoa. Tässä DIY-äitiysmekkoni syksynnettynä mustilla asusteilla. Samalla voi havainnoida vatsan kasvua, jota todellakin on parissa viikossa tapahtunut.

huomatkaa myös tuulessa lentävä tukka 

Mustat lisäykset ovat luottoasusteitani: 50-luvun Desiree-kengät ja kapea nahkavyö ovat olleet kaapissa jo vuosia, ja 50-luvun villakangasjakku on hyvä perusmalli, joka varmasti pysyy käytössä pitkään. Jakku ei tietenkään nyt mene kiinni, mutta vielä on riittävän lämmintä käyttää sitä auki.

Töiden ja odotuksen lisäksi loppukesän askareisiin kuuluu myös tällaista.


Herkkutattisaalista tuli parissa tunnissa pieneltä alueelta muutama kilo, ja tämä piiras valmistui pojan sukulaissynttäreille sunnuntaiksi. Meillä on syöty myös tattipastaa ja -risottoa sekä pakastettu monta rasiallista tattia talven varalle. Vaikka et olisi koskaan sienestänyt, juuri tänä viikonloppuna on oikea aika kokeilla!

Ja jottei liian vakavaksi menisi, naaman rentoutukseksi otettu ylijäämäruutu:


Hauskaa viikonloppua!

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Vuosi ilman uusia vaatteita jatkaa Kierrätyskeijujen työtä

Kierrätyskeijut-kampanja on edennyt niin, että vuodesta kaksi kolmasosaa on takana. Ainakaan minulle paasto uusista vaatteista ei ole tuottanut sen kummempaa tuskaa, vaikka raskaus toikin uuden muodon ja uudet haasteet - tällaisia tilanteita vartenhan jätimme systeemiin järjen mentävän aukon. Parikymmentä blogia lähti mukaan kampanjaan, jota olemme hyvin pienin resurssein (lue: ehtiessämme töiden, perhe-elämän ja kaiken muun arjen lomassa) pitäneet yllä, ja se on hienoa!

Nyt on myös tarjolla uusi mahdollisuus teille, jotka toistaiseksi olette seurailleet vierestä tai joilla ei ole omaa blogia. Siivouspäivän ja Yhteismaa ry:n Vuosi ilman uusia vaatteita toimii käytännössä aivan samalla idealla: osallistujat sitoutuvat olemaan vuoden ajan ostamatta uusia vaatteita tai asusteita. Kierrätettyä saa ostaa, oman varaston kankaista ja langoista voi tehdä uutta, ja hätätilanteiden kuten hajoavien urheiluvarusteiden tai juuri raskauden varalta kampanja sallii kolme perusteltua poikkeusta säännöstä. Kun tämä malli on nyt tullut tutuksi, ajattelin, että voin hyvin sitoutua samaan kulutusperiaatteeseen vielä jatkoajaksi.

Vuosi ilman uusia vaatteita -projektilla on takanaan Keijuja suurempi taustajoukko, ja siksi ehkä myös enemmän tapahtumia ja muuta mielenkiintoista toimintaa netin ulkopuolellakin. Kampanja alkaa lauantaina, jolloin vietetään myös seuraavaa Siivouspäivää - mikä mainio tilaisuus hankkia tarpeelliset jutut käytettynä! Tällä kertaa en itse ole myymässä, sillä vietämme poikamme 10-vuotispäivää, mutta ehkä ostajana käväisen aamukierroksella. Turussakin myyntipaikkoja on kartalla kivasti, muun muassa sekä Kupittaan että Peltolan siirtolapuutarhoilla on oma tempauksensa.

Edit: Yksi syy välttää tai ainakin harkita tarkkaan uusien vaatteiden hankkimista on niiden kemikaalikuorma. Tässä Ylen tuore uutinen aiheesta.

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Aioin ommella...

...sillä löysin kuin löysinkin kaapistani oikeansävyisen ruskean kankaan pallohörhelönauhaan, josta täällä muutama päivä sitten puhuin. Mutta minulla oli liian innokas apulainen.


Kolme eri kertaa tuli Lilli kaavojeni ja kankaani päälle makaamaan, vasta myöhään illalla sain osat lopulta leikatuksi ja sitten ei enää jaksanutkaan ommella. Tänään on sunnuntaitöitä, joiden lopputulos aikanaan kiinnostaa Hopeapeilin lukijoitakin, joten tästä DIY-postauksesta tulikin tällä kertaa tervehdys kotimme hengettäreltä. Mau.

torstai 21. elokuuta 2014

Arkiasu: kuosipaita ja kapea hame

50-60-luvun nauhakengät Alles Gute Vintage
trikoohame Pelastusarmeija (Indiska)
50-60-luvun banlonpaita vanha kirppislöytö

Tämän viikon ajan olen kokeillut mustan perustrikoohameen yhdistelemistä yläosiin. Lyhyt, suora, sivuhalkioinen 60-luvun kaulukseton pusero sopi kivasti, ja niin mielestäni myös tämä vaatekaapissani pitkään vaikuttanut kuosillinen pusero. (Olen pitkään ajatellut, että kuosi on leopardia, mutta se on itse asiassa jonkinlainen kasvikuvio.) Puserossa on joustoa niin, ettei se näytä pinnistetyltä; hame tekee jo poikittaislaskoksia, mikä tarkoittaa, että etukappaleessa pitäisi olla enemmän tilaa.

Näistä kuvista myös huomaa, miten vyötärösauman paikka vaikuttaa vartalon muodon hahmottamiseen. Empirelinja suorastaan huutaa, että helman alle peittyy vauvamaha, mutta tällaisella asulla voisi vielä juuri ja juuri luulla, että rouva on hiukan lihonut.

maanantai 18. elokuuta 2014

Samikset

Minulla oli päälläni tämä ruskeapalloinen klassikkopuseroni, kun huomasin kangaskaapissa lojuvan kasan röyhelönauhaa.



Mitenkähän nämä kaksi yhdistäisi toisiinsa, kun ovat selvästi sukulaisia keskenään?

perjantai 15. elokuuta 2014

Päivän asu ja kierrätyskuulumisia

Tänään sovellamme äitiysvaatekäyttöön niin sanottuja tavallisia vaatteita. Ajallisesti liikutaan lähempänä nykypäivää kuin Hopeapeilissä yleensä; pusero on 80-lukulainen ja hame ehkä 90-luvun alkupuolelta.

kaikki asun osat kirppislöytöjä. kuvan otti vauvan isosisko

80-90-luvun vaatteiden väljyys ja kuminauhavyötäröt toimivat hyvin raskausaikana. Tavallisesti en käytä tällaisia laskoshameita, koska ne saavat helposti vatsan pömpön näköiseksi, ja sillähän ei nyt ole merkitystä. Suunnittelin pitäväni syksyn mittaan paljonkin tavishame vatsan yli vedettynä -asuja, mutta käytännössä esimerkiksi trikoohameet eivät näytä näin puettuina järkeviltä enää monta viikkoa. Harmi, mutta pitää keksiä muuta. Puseroa muokkasin lyhentämällä vähän hihoja; muuten se sai pitää suorat linjansa ja väljyytensä. Vielä kun keksisi, miten tuon liukkaan kankaan saisi pysymään paikoillaan hameen alla - sillä on taipumus nousta ylemmäs ja pussittaa.

Hame ja pusero ovat molemmat uusia, odotusta varten hankittuja. Seuraa kierrätyskeijutiedote: olen heinä-elokuun aikana ostanut paljon tavallista enemmän vaatteita, koska jo olemassaolevista vaatteistani vain harva enää nytkään näyttää järkevältä. En ehkä kaikkea muistakaan, mutta ainakin olen ostanut

- kolme äitiysmekkoa (ja tehnyt sen yhden täälläkin esitellyn)
- äitiyshousut, joista pätkäisin sortsit
- yhden äitiysneuleen ja yhden -villatakin
- kolme tai neljä äitiysmallista hametta eri vuodenaikoihin
- muutaman äitiystopin ja -paidan
- tukivyön
- äitiysmallisia sukkahousuja syksyksi ja talveksi (näitä uusina, sillä kirppisten anti on vähäinen)
- alusvaatteita (uusina)

Rahaa ja kesäloma-aikaa on mennyt, mutta ilahduttaa, että olen lähes kokonaan selvinnyt ostamalla käytettyä. Kaikki hankkimani vaatteet eivät ole ihan ominta tyyliäni, mutta kompromisseja on tehtävä etenkin, kun odotuksen loppuvaihe osuu vuoden kylmimpään aikaan, jolloin pukeutuminen on muutenkin vaikeaa. Kirppisten tarjonnasta päätellen suomalaiset odottajat pukeutuvat farkkuihin ja mustiin paitoihin, mutta sinnikkäästi etsimällä olen löytänyt muutakin ja niillä muutamalla vanhalla äitiysvaatekaavallani saan täydennetyksi puvustoa sitten, kun edes 80-luvun puserot eivät enää mahdu päälle.