tiistai 30. huhtikuuta 2013

Vapunaaton löydöt

Vappuaattona löytyi aikaa pienelle kirppiskierrokselle. Löytöjä ei tullut paljon, mutta muutama juttu kuitenkin. Peltitarjottimet ovat eräs heikkouteni, etenkin vanhat sellaiset, plussaa kauniista väreistä. Tämä on jääkaapin mainos, jossa on reseptejä ja joka on vaaleansininen ja ehkä 1960-luvun alusta. Voiko enempää toivoa?


Muoviset vanhat suojaruukut ovat minusta viehkoja. Tämä vaaleanpunainen tulee ehkä parvekkeelle, joskus, jonain kesänä, kun ehdin ja muistan hankkia parvekekukkia.


Ja sitten kasa, joka saa toivomaan, että osaisin neuloa: halvalla lunastettu kasa ruotsalaisia neule- ja virkkauslehtiä 1950-luvulta, vanhin on tuo vihreäkantinen kirja vuodelta 1948. Olosuhteiden vuoksi siis vain inspiraation lähteeksi. Kuka neuloisi minulle villapaitoja? Ompelimoita on, mutta onko neulomoita?


Sitten vapun viettoon. Huomista piknikkiä varten valmistui juuri pari pellillistä tällaisia. Hauskaa vappua kaikille!



maanantai 29. huhtikuuta 2013

Missit, 1962

Etsiessäni vappuaiheita lehtiarkistosta törmäsin Mona Lisan numerossa 4/1962 artikkeliin vuoden Miss Suomi -kisoista. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun missikisat televisioitiin. Missivuosikerta oli hyvä, sillä sekä ykkönen että kakkonen pärjäsivät myös kansainvälisissä koitoksissa, vaikka olivatkin aivan eri tyyppiset kaunottaret.

Miss Suomeksi kruunattiin vaalea (blondattu, kuten juttu kertoi) Kaarina Leskinen, jota kehuttiin suloiseksi, herttaiseksi ja iloisen näköiseksi sekä kaiken päälle vielä Armi Kuuselaa muistuttavaksi. Kakkoseksi tuli Aulikki Järvinen, tumma ja pitkä tyttö, jonka arveltiin menettäneen tuomaripisteitä liiallisen nokkeluutensa ja itsevarmuutensa ansiosta!



Näitä kuvia kun katsoo, minusta Aulikki Järvisessä olisi nykyajan standardein selvästi enemmän kansainvälisen kaunottaren aineksia. Hänet valittiin kisassa myös Suomen Neidoksi, ja hän osallistui Miss Universum -kisaan tuloksena toisen perintöprinsessan titteli.

Kaarina Leskinen taas keräsi lähes koko potin kansainvälisissä kisoissa: hänet valittiin Miss Skandinaviaksi, Miss Maailman 1. perintöprinsessaksi ja Miss Euroopan toiseksi perintöprinsessaksi. Tällaista söpöistä Kaarina Leskisen tuotantoa taas löytyi YouTubesta!


sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Kevätaurinkoa ja silmien siristelyä

Tänään oli ilmassa sellainen tuntu, että piknikit, pihakirppikset ja parvekkeella nautitut iltadrinkit ovat jo ihan käsillä. Aurinko paistoi niin, etteivät silmät millään pysyneet auki. Maisemassa ei ole vielä muuta vihreää kuin tuon ihanan jugend-linnan katto, jonka kuvaajana toiminut Paula poimi taitavasti mukaan kuvaan.


Olin ensimmäisen kerran liikkeellä lämmikkeenä vain jakku, ei väliin piilotettua villatakkia tai muuta hätävaraa. Jakku onkin uusi, Facebookin vintage-kirppikseltä hankittu; vanhat kunnon kengät suutarin täydellisesti uuteen kauteen kunnostamat. Mekko on itse ommeltu, tarkemmin esitelty täällä. Väri on vähän vaisu, pitää opetella asustamaan puku paremmin tai sitten vain todeta, ettei aina onnistu, vaikka tekisi mittatilauksena itselleen.


Onneksi päivän ohjelmassa oli muuten riittävästi värejä. Turun taidemuseossa oli Reidar Särestöniemen näyttely, jota ei tosin enää kannata menovinkkinä mainostaa - se sulkeutui tänään. Särestöniemen hengästyttävän värikylläiset maalaukset kannattaa ehdottomasti käydä kokemassa, jos siihen jossain on mahdollisuus.

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Vappumuotikatsaus

Nyt on toukokuuhun enää niin vähän aikaa, että Hopeapeilissäkin päästetään vappu irralleen vuoden 1958 malliin. Muotijuttu käsittelee vappumekkoja ajalta, jolloin vaaleaan ulsteriin vaihtaminen tapahtui täsmälleen vappuna, ei ennen eikä jälkeen.


Poiminta ensimmäiseltä sivulta: "Muuten, virkistävä ja naisellinen sekoitus: 1 osa simaa plus 1 osa valkoviiniä, raastettua muskottia, persikka- ja ananaspaloja, jäätä." Säkkipuvun on suunnitellut Sirkka Vesa-Kantele tekstin mukaan 20-luvun tyyliin kevääseen -58 sovellettuna - eli tämä on aikansa retroa! Materiaali on helmiäispaljetein kirjottua valkoista silkkiä. Kauniit korkokengät ovat Pertti Palmrothin mallistoa.

Realismia peliin, vappuna on aina kylmä ja takkia tarvitaan. Tam-puvun yksityiskohdiltaan St. Laurent'maiseksi mainitun takin on suunnitellut Margit Kajatsalo. Materiaali on luonnonvaaleaa villatweediä. "Pitkät hansikkaat ja ilmapallo (senkin on hauska olla asuun soinnutettu) ovat sireeninväriset."


Lusikkalinjaisen takin on suunnitellut Sirkku Vesa-Kantele, kauniin kävelypuvun Mauri Koponen. "Kaulassa muodikkaat, moninkertaiset kristallihelmet." Kannatan! Kenkien koron tyyppi on jutun mukaan "bulevardikorko" ja kärki on "italialaistyyppinen". Hihnakengät olivat kevään 1958 uusi trendi.



Viimeisen asun on suunnitellut Irma Okkonen, mukaillen "St. Laurentin erästä uusinta trapetsilinjaista mallia". Graafinen laatikkojakku sopii ehkä pienelle ja sirolle, itse valitsisin mieluummin jotain muuta... Tässä näkyy mielestäni jo tulevan 60-luvun muodin piirteitä.

Hauskaa vapun suunnittelua, lukijat! Ja yksi vinkki turkulaisille, joilta vielä puuttuu vappuasu: ihanainen Retrobot muuttaa myymälänsä Läntiseltä Pitkäkadulta nettiin, ja huomenna sunnuntaina heillä on nollan euron päivä. Kaikki, mikä ei mene nettikauppaan myyntiin, lähtee todellakin ilmaiseksi. Käväiskäähän penkomassa - itse poimin Retrobotin kahden euron päivästä appelsiininväriset nappikorvikset ja mustan 40-50-luvun krimireunaisen talvihatun.

torstai 25. huhtikuuta 2013

Muuttumisleikki, 1958

Kauan sitten löysin ja skannasin tänne muuttumisleikkijutun 1950-luvun Viuhka-lehdestä. Nyt, kun etsin keväistä materiaalia lehtiarkistostani, löysin saman sarjan toisen osan! Se, mikä ainakin itseäni näissä viehättää, on tavallinen arkityyli, jota ei kovin helposti tavoita vanhoista lehtijutuista, saati muotikuvista ja muotihistorian kirjoista.

Neiti A tässä on ilmeisesti hiukan jämähtänyt vanhanaikaiseen tyyliin. Kampaus on ennen-kuvassa aika epäkampaus ja vaatevalinnat hyvin konservatiivisia. Huhtikuun 1958 lehdessä A:n vanha tyyli saa kyytiä ja tilalle tulevat vuoden uutuudet kuten 1920-luvun tyyliseksi toisaalla samassa lehdessä kuvattu säkkipuku.


"Klassillinen tummansininen kävelypuku on kieltämättä asiallinen, mutta ei mitenkään tuo esille neiti A:n parhaita puolia: hoikkaa lantiota, pitkiä, siroja sääriä, hyvää ryhtiä ja lämpimiä värejä."


"Neiti A:n tyylin todettiin olevan reipas, elegantti, mutta kuitenkin naisellinen. Ruusukkeita, rypytyksiä ja kaikkea pikkusievää hänen tulee varoa kuin ruttoa, samoin kuin miesmäistä suoraviivaisuutta, joka puolestaan saa hänet vaikuttamaan turhan kovalta."


Väreinä mainitaan harmaanvihreä, tummansininen, osterinvärinen, ruusunpunainen, siniharmaa ja valkohiekka. Ei mitenkään räiskyviä sävyjä, nykymuuttumisleikissä tumma neiti A saattaisi hyvinkin saada tropiikin värejä käytettäväkseen.

Oma suosikkini A:n asuista on pusero-hameyhdistelmä pilkullisella yläosalla ja ballerinoilla. Mikä on sinun suosikkisi?

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Kuhmuinen kaunotar


Poikkesin työasioilla Boutique Minnessä ja kävi työtapaturma. Ostin hatun. Klohmoisen ja kärsineen, puhdistusta ja muotoilua kaipaavan 1950-luvun kaunokaisen, josta tulee vielä hyvä ammattilaisen käsissä.

Ostamisen ensisijaiset syyt: vaaleanharmaa väri, siro lehtikuvio. Toivottavasti päästään jo pian ihastelemaan jälkeen-kuvia!


maanantai 22. huhtikuuta 2013

Ja Hyvinpukeutuvan naisen saa...


...arvontapyttynä tällä kertaa mintunvihreä Rörstrandin uunivuoka...


...Shayla! Onneksi olkoon! Arvontaan muuten osallistui 22 kiinnostunutta, mikä on tämän blogin ennätys. Taisi olla paras palkinto tähänastisista.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Pilkkupuku ja ilta-asusteet

Joku lukija saattaa muistaakin viime keväänä ompelemani pilkkupuvun. Eilen oli taas sen aika, kun kutsui pöytä Bistrot Le Porcin unohdettujen elinten teemaviikoilla. Kevään ensimmäisten lämpimien päivien tapaan oli välillä hyvin kylmää ja tuulista, eikä villakangastakki ollut yhtään liioiteltu valinta.


Saumasukat antavat asuun pientä draamaa. Kokeilin myös dramaattisempia asustevärejä, mutta vaaleansininen toimi lopulta parhaiten. Laukku ei kylläkään ole siro pieni iltalaukku, vaan tyypillinen 'äiti kuljettaa omien tavaroidensa lisäksi nippua Aku Ankkoja ja tienvarresta kerättyjä aarteita' -malli. Kaksivärinen 60-lukulainen veska on tämän kevään suosikkini.


Ja tämä tässä on ankan kivipiiraa. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan, jos joskus tulee tilaisuus!


lauantai 20. huhtikuuta 2013

Kukkia ja ulkokuvia

Tuntuu aika mukavalta, jopa lämpimältä. Tehdäänpä tällainen ihmiskoe, että otetaan takki pois ja katsotaan, voisiko sillä lailla olla muutaman sekunnin.


...


Kyllä, se onnistui!


Onnistuisikohan myös ilman laseja oleminen...


...ei, se oli vielä aivan liikaa.


Kuvat on otettu Kaskenmäessä matkalla Lifestylekirppis Ihanan avajaisiin. Ihana sijaitsee entisen Päiväkoti-baarin tiloissa; hienoa, että siellä on monen vuoden jälkeen taas toimintaa. Ihana on selvästi naisten juttu, sisustuskin on pari astetta tavallisesta kirppiksestä romanttisempaan päin. Mies oli ihmeissään kun ei missään ollut yhtään vinyylilevyä - minä olisin löytänyt monet kengät, jos kokoni olisi 37 tai 38. Esimerkiksi tällaiset.



Käykääpä katsomassa, jos ne ovat siellä vielä - vaaleat olivat kokoa 3 ja punaiset Palmrothit ehkä 38.

torstai 18. huhtikuuta 2013

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Blogiarvonnan aika!


Niin, mitä kaikkea tarvitaankaan hyvinpukeutuneisuuteen ja eleganssiin? Paljon erilaisia huomioonotettavia asioita ja jopa vastaus kysymykseen voi hyvinkin löytyä tämän kirjan 208 sivulta...


Hyvinpukeutuva nainen (Otava 1951, tämä on samansisältöinen toinen painos vuodelta 1952) on suomalainen tyyliopas, jonka tekijä Irma Andersin kirjoitti muitakin kauneudenhoito- ja tyylioppaita sekä matkakirjoja - ja Hopeapeili-lehteen artikkeleita nimimerkillä Kitty. Kuva on kirjan nimisivulta, koska kansi on sellainen tavallisen vaatimattoman näköinen kuin vanhoissa kirjoissa yleensä.

Sisältö sen sijaan on täyttä tavaraa.


"Nenäkkäälle tyypille" ei sovi ns. pyykkimuijakampaus.


"Muunnelmapuku on hyvinpukeutuneisuuteen pyrkivän vähävaraisen pelastus."


Irma Andersin käy läpi kaikki tyylin perusperiaatteet: kangaslaadut, siluetit, värityypeille sopivat värivalinnat, kasvojen ja vartalon muodot, asusteiden käytön... Hän käyttää myös jonkin verran aikalaisesimerkkejä tyylikkyydestä ja tyylittömyydestä; kuvituksena on myös muutama valokuva. Mukana on myös ajan muotivaikuttajien haastatteluja sekä hyötytietoa kuten pariisilaisen kauneushoitajan neuvoja ja hollywoodilaisten puvustonhoitajien ohjeita!

Ilmaisu on välillä suorastaan tylyä: "Ei ole olemassakaan sellaista ihmistä, jolle sopisivat kaikki värit ja vivahdukset. Useimmalle sopivat vain muutamat." Karua, mutta totta.

Haluatko lukea lisää? Hopeapeili arpoo yhden kappaleen Irma Andersinin Hyvinpukeutuvaa naista! Osallistu arvontaan jättämällä jonkinlaisilla yhteystiedoilla varustettu kommentti tämän kirjoituksen perään. Mukaan saavat tulla kaikki halukkaat, mutta ainahan minä ilahdun, jos joku samalla liittyy myös lukijaksi! Arvonta on avoinna ensi sunnuntaihin 21.4. klo 21.00 saakka.

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Päivän sisustuskuva


Päivän kuva on Tikkurilan Miranol-maalin mainos Kodin neuvokki -kirjasta Kätevä sisustaja (1959). Pidän rouvan keittiöstäkin, mutta hyvänen aika mikä maalausasu! Tuon essun ostaisin koska tahansa.

Ps. Etsiessäni työtarkoituksiin erästä toista vanhaa sisustuskirjaa huomasin vintagekirjahyllyssäni yhden tuplakappaleen. Sehän tietää, että tulossa on arvonta! Pysykää kuulolla!

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Neonpinkki mekko

Eilisiin Dynamon 16-vuotisjuhliin lähtiessä aika hujahti niin, että ilta oli jo hämärtymässä, kun kuvia päästiin ottamaan. Siksi tarjolla on eri tavoin vähän hassuja otoksia, mutta uusi neonpinkki mekkoni on niin kiva, että haluan jakaa sen silti.





Eikö olekin kiva? Mekko on Stockmannin myymä tai valmistuttama, ilmeisesti 60-luvun alkuvuosilta. Se oli superhalpa Emmaus-löytö, jota piti radikaalisti muokata, että sain sen sopivaksi. Sinänsä laskostetun helman ja kietaisumallisesti leikatun yläosan muokkaaminen on helppoa, mutta osat piti irrottaa toisistaan kokonaan ja kauluskäänteetkin saivat kyytiä. Kangas on onneksi helposti käsiteltävää puuvillaa.

Rohkenin myös ensimmäisen kerran tänä keväänä ulos avokkaat jalassa. Ehkä hiekoitussoran vuoksi saldona  oli yksi menetetty korkolappu ja yksi naarmuuntunut korko, mutta tuntui keveältä ja keväiseltä.

torstai 11. huhtikuuta 2013

Sinistä, palloja ja päivän kengät


Arkimekkojen teemaviikko, ilmeisesti. Onneksi kengissä sentään on ripaus pitsisyyttä. Kengät ovat kotimaiset Viva-merkkiset kävelykengät luultavasti 60-luvun alusta. Tämän tyyppiset järkevät kävelykengät ovat katukengiksi hyvä vaihtoehto tähän vuodenaikaan nilkkurien ja avokkaiden välillä.

Pallollisen paitapuvun löysin viime keväänä kiuruveteläiseltä kirpputorilta. Sen ikää on vaikea arvioida, koska tämän tyyppisiä vaatteita ommeltiin arkimekoiksi vielä 70-luvulla; tosin vetoketju on vielä vintagehenkeen metallinen. Äärihelppo vaate: konepestävä kangas ja konstailematon puolileveä helma. Vyö tuli pastelliraitamekon mukana, sukat ovat Lindexin mallistoa.


keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Neonpinkkiä


Nyt taas niin muodikkaita neonvärejä käytettiin 80-luvulla mieluiten vähintään kolmea kerralla ja yhdistettynä valkoiseen tai mustaan. Ajattelin kokeilla miedompaa sävytystä ja valitsin neonpinkit sukat, kynnet ja korvikset. Puserossa on fuksiaa, joka on tummuudeltaan hyvin lähellä neonpinkkiä.

Muut värit ovatkin asiallisia neutraaleja - harmaata, valkoista ja harmahtavaa oliivinvihreää. Harmaa sopii kirkkaiden värien viereen hyvin. Kengät ovat nykyaikaa, mutta riittävän vintagehenkiset.


Toimistokäyttöön, ei vielä kadulle. Jostain kiusallisesta syystä juuri meidän kadunpätkämme on vielä kymmensenttisen jään peitossa, vaikka koko muu Turun keskusta on vapautunut talvesta.

Lopuksi taidekuva, jossa olen kaltereiden takana.

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Minttua ja piparminttua

Punainen ja mintunvihreä ei ehkä kuulosta hyvältä yhdistelmältä, mutta entä jos sen ajattelee mintun ja piparmintun yhdistelmänä?


Tämän puolileveän puuvillaisen arkimekon ostin viime kesänä Loimaan Rompepäivästä. Kaupan päälle sain tiedon, että tämä on ommeltu 50-luvulla Burdan kannessa olleen kaavan mukaan. Vyötärö on vähän liian matalalla, mutta taas kerran patella auttaa.

Taskun kuviokohdistus on täsmällinen - myös tereessä. Ihailen mekon loihtineen kotiompelijan taitoa ja kärsivällisyyttä!


Ulkona sataa taas lunta, mutta rappukäytävässä on kevätvalo. Tämän tyyppisiä kesämekkoja on helppo käyttää jo keväällä ja vielä syksyllä, kun kuosi ei suorastaan huuda mitään vuodenaikaa.


sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Satakolme


Värilliset pääsivät eturiviin kenkien vuotuisessa kevätlaskennassa. Tulos oli satakolme paria plus saappaat ja lenkkarit. Viime vuoden perhekuva täällä, jos joku haluaa vertailla!

Ja ei, näitä ei ole liikaa. Sanoisin, että aika sopivasti. Pari tyyliä on toki aina etsinnässä ja joidenkin poistamista harkitsen, mutta kenkäparien lukumäärä on pysynyt sadan kieppeillä jo vuosia.

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Ulos kaapista


Vuoden parhaita hetkiä on se, kun saa tuoda kesävaatelaatikot vintiltä ja päästää taas värit, kukat ja pilkut valloilleen. Harmaat villat ovat tervetulleita taas lokakuussa.