maanantai 17. syyskuuta 2012

Tukholman löytöjä

Lähdimme reissuun mielestämme pienellä budjetilla, tarkoitus oli käyttää rahaa lähinnä syömiseen, liikkumiseen ja pääsymaksuihin. Olisi pitänyt ehkä arvata, että ostohalujakin herää, mutta onneksi on luottokortti.

Ensimmäinen hankinta tuli Emmauksen myymälästä, joka sijaitsi lähellä Slussenin metroaseman Götgatanin sisäänkäyntiä.


On mulla noita kaavoja, mutta aina mahtuu pari lisää! Voguen vanhoja kaavoja en ole koskaan ennen elävänä nähnytkään, ja vaikka vasemmanpuoleinen Simplicity on vähän omaa kokoani isompi, haluan kopsata siitä ainakin yläosan. Voi olla että se päätyy kiertoon, jos on pahasti liian iso. Näillä oli hintaa 50 kr/kpl. Emmaus muuten oli luksuskirppis - vierekkäin oli sekä vintage-Emmaus, jossa kamat ajalta ennen 1990-lukua, sekä iso  tavallinen second hand, jossa ainakin lastenvaatteita olisi ollut tosi kivoja ja paljon.

Sitten tuli vastaan Nytorgsgatanilla design-myymälä, kuitista päätellen Silvia Design nimeltään, jossa myytiin muun muassa näitä jo kauan himoamiani Almedahlin keittiöpyyhkeitä. Tunnen joskus itseni hölmöksi intoillessani keittiöpyyhkeistä, mutta näissä on sitä jotain.


Valikoimaa oli muitakin, mutta valitsin kauan kaihoamani maustepurkkikuosin ja Picknickin, joka alun perin 1950-luvulla suunniteltiin astioiden kuvitukseksi. Myymälän perusteella Picknick on tällä hetkellä vähän samanlainen ilmiö kuin Unikko oli kymmenisen vuotta sitten. Tarjottimia, lautasliinoja sun muita oli paljon, mutta ainakaan minun silmääni ei ylitarjonnaksi asti.

Silviasta matka jatkui Bondegatanille vintagevaate- ja designmyymälään, jossa pääni oli mennä lopullisesti sekaisin. Olisin huolinut suurin piirtein kaiken Repris Stockholmin valikoimasta, huonekalut, vaatteet, kengät ja asusteet. Oli valitettavasti (vai onneksi?) siinä kohtaa lievä kiire, joten valitsin melkon nopeasti yhden kokoiseni kauniin mekon. Katsokaa, ei ruusuja, vaan neilikoita!


Sovittaessani tarkemmin kotona oivalsin, että minun todennäköisesti kannattaa lyhentää tämän hihat. Asukuva seuraa myöhemmin, mutta eikö ole ihanat värit ja kuosi...

Viimeinen ostospaikkamme oli jo eilen mainostamani Kaupunkilähetyksen kirppis Skånegatanilla. Oli hämmästyttävää, että myymälässä oli todella paljon asiakkaita - siis kymmeniä, kohtuupienessä tilassa - mutta silti myytävän taso oli niin korkea. Oli vintagea ja pintamuotia, paljon hyvännäköistä, hyvälaatuista kamaa; ilmeisesti kirppiksen lahjoittajatkin ovat aktiivista ja varakasta väkeä. Nämä ostin itselleni, mies lisäksi yhden t-paidan.


Smaragdinvihreä toppi lienee 50-luvulta ja silkkiä, vaaleanpunainen pitsitoppi taas 60-luvulta ja nailonia. Hinnat näissä 90 kr/kpl eli noin kympin euroissa.

Näin siis naapurissa. Jäin kaipaamaan esimerkiksi erästä vaaleansinistä 50-luvun mekkoa, mutta kun tarjontaa on noin runsaasti, jää väistämättä helmiä poimimatta. Ehkä ne jäljellejääneet päätyvät vielä jonkun lukijan vaatekaappiin!

6 kommenttia:

  1. Nuo pyyhkeet ovat huippuja. Ainakin Helsingissä Almedahlsin kankaat (myös nuo kaksi Marianne Westmanin suunnittelemaa kangasta) ovat olleet Eurokankaan valikoimissa. :) Anna Kanerva

    VastaaPoista
  2. Picknickistä saisi upeat keittiönverhot!

    VastaaPoista
  3. Todella kauniin oloinen mekko tosiaan!

    Olin itse Tukholmassa alkukeväällä ja oma saaliini oli huomattavasti laihempi, korkeista hinnoista johtuen tosin. Beyond Retron tavarasta valtaosa vaikutti järkyttävän ylihintaiselta (tai, kaipa second hand markkinoillakin riippuu siitä, jos joku suostuu maksamaan), tuo Kaupunkilähetys oli huomattavasti kohtuullisempi vaikka itselle jäi löydöt sillä kertaa tekemätta. Huomasin myös tuon väenpaljouden siellä, taitaa olla suosittu paikka. (Itselle siellä Södermalmilla pari tuntia kierrettyä tuli kyllä pahanlaatuinen alemmuuskompleksi kun tyylikkään rentojen second hand/design -fuusio hipstereiden keskellä huipputyylikkäästi stailatuissa kaupoissa olo oli kuin pahanlaatuisella maalaisjunttiserkulla.)

    VastaaPoista
  4. Mieheni kommentoi että jossain vaiheessa alkoi oikein naurattaa, kun kaikki ympärillä vastasi niin täsmälleen hipsteriruotsalaiskliseetä. Samoin minua huvitti se kadunpätkä, jossa oli vierekkäin designiä, merkkivaatteita, second handia ja niitä vintagehenkisiä kahviloita... Mutta pidin kyllä fiiliksestä :)

    VastaaPoista
  5. Hienot löydöt! Olen jo alistunut siihen, että tunnen itseni Tukholmassa aina itä-eurooppalaiseksi, kauhtuneeksi ja (kielitaidon puutteen takia) pöhköksi. Ainakin siellä tuntee että on oikeasti ulkomailla!

    VastaaPoista
  6. Kielitaidon puute minutkin yllätti. Muinainen ruotsin laudatur ei paljon paina, ymmärtää kyllä mitä puhutaan muttei osaa vastata kuin ihmeellisellä fingsvenskengelskalla. Mittanauha on sitten måttband, onneksi myyjä ymmärsi suomenkielisen sanan ja opetti minulle ruotsinkielisen!

    VastaaPoista