Tampereelta takaisin

Olihan se mielenkiintoinen kokemus - paistaa kasvispihvejä suorassa lähetyksessä, jolla oli kuulemma 430 000 katsojaa! Tietääkseni en töpännyt, mutta jos teillä on muuta tietoa asiasta, säästäkää minut siltä. Itse Ruokaillan voi katsoa joulukuun 15. päivään saakka Ylen Areenalta, tästä näin. Mekko ja tykötarpeet olivat ihan omat, mutta suurkiitos TV2:n maskeerauspuolelle, tukkani kieputtaneelle Jesselle ja mukavalle meikkaajalle, jonka nimeä en tainnut kuullakaan. Tukka oli lähes ehjä vielä seuraavana aamuna, nukuin sillä kyljellä, jonka puolella ei ollut tukkaa!

Keskiviikkoaamuna sain viettää pari tuntia laatuaikaa Tampereella. Oli nuhjuinen, sumuinen ilma parhaaseen marraskuutyyliin, mutta kirppisanti oli mukava. Parhaat löydöt tarjosi tällä kerralla se pikkuinen SPR:n kirppis Metson takana: puotiin oli tullut mitä ilmeisimmin kuolinpesän tavaraa, vanhoja tekstiilejä vaikka kuinka - olisin saanut kulutetuksi paljon enemmänkin rahaa niihin, mutta kyseinen kirppis hyväksyy vain käteismaksun. (Ja ehkä hyvä niin.) Tässä pari kotiinlähtenyttä, jouluksi ja yleiskäyttöön.

Pilkullinen pusero on niin lyhyt, että toiminee parhaiten bolerona tai pikkujakkuna. Ja taas yksi aarrelaatikko!

Vaaleansininen kaulusmainen helmikoru. Paris-rintaneulan ostin nostalgiasyistä: niitä pitivät tyylikkäät isot tytöt silloin, kun itse olin tyylitön ja näppyläinen 13-vuotias enkä uskaltanut kuin ihailla kaukaa moista glamouria.

Ja vielä pari kaunista kotijuttua. Uusi lempikahvikuppini - Arabiaa, lienee Myrnan aikalainen, mutta harvinaisempaa koristeaihetta - ja Aladdinin taikalamppu -tyyppinen yhden kynttilän jalka 50-luvulta.

Sain viimein hankituksi myös kullanväristä spraymaalia puukynttilänjalkaprojektini edistämiseen. Pysykää kuulolla!