keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Oi Esme!

Joidenkin ihmisten tyylitajua ja pukeutumisen luovuutta ei voi kuin ihailla. Minun suuri tyyli-idolini on Esme, joka elää ja bloggaa jokseenkin toisella puolen maapalloa ja jonka päivityksiä odotan kieli pitkällä. Ja jonka blogin parissa voisi äkkiä viettää kokonaisen päivän, kuten joskus melkein käykin.

Vintage-kaupassa työskentelevä ja upeasti blogiaan kuvittava Esme pukeutuu tyttömäisesti, naisellisesti, viattomasti ja pin up -henkisesti samaan aikaan, rakastaa mekkoja ja korkeita korkoja ja boheeminvintaaseja kiharavirityksiä. Hänen ominta juttuaan ovat 70-luvun vaatteet, jotka eivät viittaa juuri vuosikymmenen räikeimpään muotiin vaan kauemmas taakse, 40-50-luvulle. Baskerit, punaiset huulet, sandaalit nilkka- tai polvisukkien kanssa, platform-kengät ja rohkea, toimiva värien käyttö kuuluvat tyyliin - lumikkimaisen väriselle Esmelle tuntuu sopivan ihan mikä väri tahansa.

Esme on pieni, siro, kaunis ja tumma, mutta siitä huolimatta olen usein poiminut esmemäisyyksiä omaan pukeutumiseeni. Niitä hellepäivien minimaalisia sortsiasuja en rohkenisi kopioida, mutta tämä puetumpi viileän kevätpäivän asu on koottu vähän niin kuin ihailusta sinne Australian suuntaan:


- villatakin päällä kontrastivärinen vyö (nyt kun kuvaa katson, roosa vyö toimisi paremmin kuin valkoinen, ja villatakkikin on tylsän pitkä, plääh),
- kirkkaanpunaisen ja vaaleansinisen yhdistäminen,
- pikkukukat (kauluspaidassa),
- 70-luku-tekee-vanhempia-vuosikymmeniä (laskoshame),
- roosat pitsisukkahousut,
- korkeakorkoiset sandaalit. Tukka ei kyllä ole ollenkaan niin ihana kuin Esmellä...


Sandaalien käyttöikää voisi laajentaa pitämällä niitä kuivilla syys- ja kevätilmoilla rohkeasti sukkien kanssa. Näyttää järkevämmältä kuin luulisi, ja korkeat korot pitävät mielikuvan jossain muualla kuin eka luokan kevätjuhlissa.

Oli sellainen vaihteluntarpeinen päivä, että sateesta huolimatta nousin työn ääreltä, hyppäsin pyörän selkään ja poljin Aurinkotehtaalle Emmauksen kirpputorille tutkimaan, mitä löytyisi. Ja löytyihän jotain, kuten Emmaukselta yleensä.


Kuvassa löydöt suoraan kassista purettuina eli silittämättä. Vasemmalta kiertäen: ruusukuosinen uimapuku, musta ja turkoosi villatakki (musta varjonnäköinen vasemmassa yläreunassa on se musta), neulottu raidallinen helletoppi, punainen kesäjakku, sen sisällä neljä yksiväristä pientä huivia (minulla on laatikollinen huiveja, mutta yhtä lukuunottamatta kaikki kuviollisia... kunnes nyt), tummansininen leveä viskoosihame pienikukkaisella kuosilla, vaaleanpunainen kesäpaita/jakku, mintunvihreä laskoshame ja keskellä pyöreämuotoinen punainen laukku. Aika saalis!

Tämä vaikuttaa siltä kuin olisin kovastikin tarvinnut vaatteita, mikä ei tietenkään ole totta. Kaappiemme tilasta huolestuneille voin kertoa, että näitä kierrätetään rivakasti poiskin päin.

8 kommenttia:

  1. Rivakasti, hän sanoo, rivakasti.. Pusut silti!

    VastaaPoista
  2. Miten niin tylsä neule! Eihän se ole yhtään tylsä kun se on yhdistetty kiinnostavasti noin hurmaavaksi kokonaisuudeksi. Ihanat sandaalit muuten nuo punaiset :D
    Ja tuommoiset sandaalit näyttävät varsin söpöiltä röyhelöreunaisten nilkkasukkien kanssa!

    VastaaPoista
  3. Musta se olisi kiinnostavampi kymmenen senttiä lyhyempänä ;) Nilkkasukka-asiaa pitää miettiä, vähän tulee röyhelösukista yläasteaika 80-luvun lopulla mieleen, mutta mutta...

    VastaaPoista
  4. Hauska teema! Minäkin tykkään Esmen blogista, sillä on mielenkiintoinen ja omalaatuinen tyyli. Vähän erilainen kuin suurin osa muista vintagebloggareista.

    VastaaPoista
  5. Joo Esme ei ole aikakausipuritaani, se miksaa tyylikkäästi uutta ja vanhaa. Ja tekee paljon erilaisia tyylikokeiluja, joista melkein kaikki toimivat!

    VastaaPoista
  6. Siitä minä tykkäänkin, että miksaa reippaasti eikä ole minkään tietyn aikakauden vanki! Annoin sulle just blogi palkinnon :)

    VastaaPoista
  7. Palkinnon! Oi oi! Kiitos Ina!!

    VastaaPoista