Sataa. On jumalattoman pimeää sisällä ja ulkona. Marraskuu oikein parhaimmillaan: vielä viime kuussa viitsi hipsiä puistoon ottamaan kuvia, mutta nyt sisällä ei näe, ulkoportailla otetut olivat masentavaa sademaisemaa ja sitä kauempana hukkuu.
Mutta onhan meillä rappukäytävä.
Rappukäytävä oli ennen vaaleanvihreä, mutta pari viikkoa sitten menivät pirut maalaamaan sen valkoiseksi. Onneksi ovi on yhä vihreä.
Olen viime aikoina leikkinyt sihteeri- eli kirjastonhoitajatyylillä. Silmälaseja en käytä, mutta rusettikauluspaidat ja kynähameet ovat ehdottomia, erityisesti piparminttupilkuin. Tässä paidassa on sellainen miellyttävä ominaisuus, että rusetti pysyy helposti muodossaan - se ei ole mitenkään itsestäänselvää.
Koska olen kotona, ei tarvitse huolehtia siitä, että rapa roiskuu valkoisille sukille. Ja kengät, niin, ne ovat ehtaa parhautta kotioloissa. Tytärpuoleni antoi pienenä näille nimeksi "sopulit".
Otimme aika monta kuvaa, joista pari piti hylätä, koska näytin niissä Tanja Karpelalta. Tukka taitaa olla joskus saman muotoinen - tällä kertaa en vääntänyt sitä nutturalle kuten se monissa asukuvissa on ollut. Se on siis pitkä, kuten se on ollut viimeiset kaksikymmentä vuotta.
Punavalkopilkullinen huivikauluspusero Etsy / Reinvintage
Musta Pola-merkkinen kynähame, punainen vyö, Tammi-Tuotteen tupsutohvelit kirppislöytöjä
Valkoiset puuvillasukkahousut Wolford kauan sitten
Ihana sihteerikkö!
VastaaPoistaMä tarvisin tuollaiset sopulit, koska jalkaholvi on alkanut kiukutella lättäpohjaisissa kengissä ja kengittä.
Ja fb-kommentointiin: mä olen nähnyt sen Multatulin patsaan. Jo on nimi :D
Varmaan jostain vielä saa sopuleita - ainakin Stockmannilla olen muutama vuosi sitten nähnyt vastaavanlaisia varustettuna sellaisella marabu-untuvalla :)
VastaaPoista