perjantai 6. syyskuuta 2013

Talvitakki, josta miehetkin pitävät (1951)

Takkimainos flirttailee vuoden 1951 syyskuun Kotiliedessä.


Tänäänkin oli vielä kesäisen lämmintä, mutta mieli askaroi takeissa. Eikä vähiten siksi, että vinttikomerossa kävi kesällä katastrofi: kolmimetrinen takkirekki romahti. En ole tämän talouden ainoa vaatteilla leikkijä, ja vinttirekissä olivat paitsi kaikki minun villakangastakkini, myös miehen syys- ja talvikauden noin sataviisikymmentä pikku- ja päällystakkia. Nyt alkaa olla sellainen aika vuodesta, ettei sotkun selvittämistä voi siirtää paljon pitemmälle tulevaisuuteen... Haluaisiko joku tulla auttamaan? Palkkioksi saa vaikkapa ne takit, jotka päätetään poistaa kirppikselle.

3 kommenttia:

  1. Hei,

    Kysyn sinulta kirppisasiantuntijana, että mitä kirpputoria suosittelit Turussa vaatteiden ja tavaroiden myymiseen? Mikä tai mitkä olisivat hinta-laatusuhteeltaan (laatu kai tarkoittaa tässä asiassa kohtuu runsasta kävijämäärää) parhaita? Itselläni ei ole kovasti mitään erityisen houkuttelevia vaatteita (suurin osa toki hyväkuntoisia), joten hieman pelottaa se, että jään miinukselle tai saan juuri ja juuri katettua kulut. Käsittääkseni viikkohinta on monesti yli 30 euroakin. Osaatko siis antaa hyviä vinkkejä?

    VastaaPoista
  2. Kysytpä vaikeita, Anonyymi! Suositut kirppikset kuten Manhattan kai ovat yleensä niitä kalliimpia, mutta käykö niillä halvemmilla taas tarpeeksi ostajia.. En osaa sanoa, itse en ole kymmeneen vuoteen vuokrannut kirppispöytää mistään. Manhattanilta ehkä nyt ottaisin, koska tiedän, että siellä ainakin riittää asiakkaita. Olisiko sinulla joku kaveri, jonka kanssa voisit ottaa pöydän kimppaan ja puolittaa kulut?

    VastaaPoista
  3. Kiitos vastauksesta! Täytyypä tutkailla tarkemmin Manhattanin hintoja; joka muukin kyseistä paikkaa ohimennen suositteli eilisessä kirppistapahtumassa.

    Ihana tuo uusimman postauksen keltainen mekko, ainakin kuvassa väri näyttää hyvältä! Tuollainen kangas kiehtoisi itseänikin.

    VastaaPoista