maanantai 30. syyskuuta 2013

Tutoriaali: Vyötärönauhan pidennys

Käykö teille koskaan niin, että ostatte kivan hameen, vaikka siinä on viisi senttiä liian lyhyt vyötärönauha, ja ajattelette että se on käyttökelpoinen siitä huolimatta? Minulle ainakin käy. Mutta olen väärässä - hame, jossa on liian tiukka vyötärönauha, ei kerta kaikkiaan ole käyttökelpoinen, vaikka napin juuri ja juuri saisikin kiinni.

Mutta jos hameessa on laskoksia, vyötäröä voi laajentaa ja tehdä hameesta käyttökelpoisen. Koska yksi tällainen potilas makasi kolmatta kuukautta ompelupöydälläni, päätin tekaista aiheesta tutoriaalin, joka muuten on Hopeapeilin ensimmäinen koskaan!

Alkutilanne näytti tältä. Tässä vaiheessa olen ratkonut vyötärönauhan irti, purkanut pari laskosta ja ommellut ne uudelleen siten, että vyötärönympärys on oikean pituinen. Muokkaa varovasti purkaen yksi laskos kerrallaan ja mittaa aina välissä, riittääkö pituus jo. Tämä hame on vuoritettu, ja saman laskosoperaation tein myös vuoriin. Kun laskokset olivat kohdallaan, ompelin vuorin kiinni hamekankaaseen yläreunasta, jotta voisin käsitellä helmaa yhtenä kappaleena.


Sitten saksihommiin. Leikkasin vyötärönauhan keskeltä poikki ja mittasin, miten pitkän jatkopalan tarvitsin keskikohtaan. Tässä hameessa on kiinnitys takana keskellä, joten keskietu oli ainoa järkevä paikka sijoittaa jatkopala.


Sitten leikataan sopivasta kankaasta pala keskikohdaksi. Joskus sellaisen voi löytää helman käännevarasta tai jopa saumavaroista, mutta tässä hameessa varat olivat niin niukat, että piti keksiä muuta. En halunnut lähteä metsästämään pikkutilkkua juuri tai edes melkein samanlaista kangasta, joten valitsin melko lähellä hameen vihreää olevan kangaspalan, tilkun, joka jäi yli kimonohihaisesta puvustani. Vahvistin kankaan tukikankaalla, vyötärönauhan pitää olla tukeva.



Käänsin kankaan hulpioreunan sisään, taitoin kappaleen alkuperäisen vyötärönauhan paksuuteen ja leikkasin pois vähän ylijäävää kangasta nurjalta puolelta. Olisi voinut siisteyden vuoksi kääntää myös sisäpuolelle tulevan reunan, mutta oikaisin. Sitten aloin järkeillä, miten liitoskohdat parhaiten tekisi. Päätin taittaa jatkopalan reunat nurjalle ja ommella jatkopalan alkuperäisen päälle, näin.


Valmiiksi ommeltu uusi vyötärönauha näyttää tältä. Tämän jälkeen silitetään taas. (Pahoittelen kuvan susirumaa alustaa, joka on petauspatja.)


Sitten on aika kiinnittää vyötärönauha hameeseen. Huolelliset harsivat, mutta nuppineuloillakin pärjää. Hamekangas jää siis taitetun vyötärönauhan reunojen väliin.


Sitten tikataan läheltä reunaa... samalla tikillä saa kiinnitetyksi myös vyölenkit, jos sellaisia on...


ja sitten silitetään taas, ommellaan nappi, jos tarvitaan (vyötärönauhan voi irrottaa myös irrottamatta nappia) ja sitten onkin oikean kokoinen hame valmis! Jatkopalanen näyttää vähän tarkoitukselliselta somisteelta, vaikka oikeasti minulla ei vain ollut samankuosista kangasta.


Oliko tästä hyötyä teille, lukijat? Teenkö joskus toistekin Hopeapeiliin tämän tyyppisiä helppoja DIY-juttuja?

6 kommenttia:

  1. Tämä oli tosi mukava juttu - tosin aika haastava jos koskaan ei ole oikein tutuksi tullut ompelukoneen kanssa. Lisää näitä ja mukaan mielellään niitä aloittelijoillekin sopivia vinkkejä :)
    Nimimerkillä kymmenet liian pitkät lahkeet odottamassa lyhentäjää... Millä ilveellä tekokuituiset "laskeutuvat" housut voi lyhentää siististi?

    VastaaPoista
  2. Johanna, kiva jos oli hyötyä! Ajattelin, että tämä olisi aika perustason juttu, mutta voin tietysti tuoda tänne vielä helpompia niksejä. Lahkeiden (ja helmojen) siisti lyhentäminenhän ei tapahdu ompelukoneella ollenkaan, vaan lahje/helma kiinnitetään käsin sisäpuolelta ommellen niin, ettei näkyviin jäävästä kankaasta pistetä neulaa kokonaan läpi, poimitaan vain muutama lanka nurjalta puolelta. Piilopistokohan sen nimi nyt on. On kuulemma myös helmateippiä, joka kiinnittyy silittämällä, mutta itse en ole sitä kokeillut. Tästäkin voisin joskus tehdä ohjeen, sillä helmojen säätämistä olen paljon harrastanut ja varmasti jatkossakin sitä seuraa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se "helmateippi" eli pikapalte ei ole kovin hyvä ainakaan vintagevaatteisiin. Se irtoilee pesussa ja tekee kankaasta kovan. Mutta sopii hyvin moderneihin vaatteisiin ja jos haluaa esim nopean fiksauksen jos ei ehdi kunnolla korjata. Saattaisi sopia myös noihin Johannan mainitseviin tekokuituisiin housuihin.
      Itse käytän myös ompelukoneen piilo-ommelta, se sopii hyvin esim pinnaltaan karkeampiin kankaisiin, moniin villakankaisiin, pellavaan, yleisesti ottaen keskipaksuihin kankaisiin. Ei käy kovin ohuisiin, kiiltäviin tai sileisiin kankaisiin koska siinäkin tulee hyvin pienet pistot oikealle puolelle näkyviin. Rosoisemmassa pinnassa pistot hukkuvat kankaan tekstuuriin.

      Poista
  3. Hei Elina, tämä oli hyvä vinkki. Varmasti joskus kokeilen. Minun kälyni joka on vaatesuunnittelija ja taitava ompelija, neuvoi joskus, että hän suurentaa hameen vyötärön leikkaamalla vyötärönauhan pois ja siistii sitten vain vyötärön nauhalla tai kääntämällä nurjalle. Sanoo saavansa muutaman sentin lisää siten. Se ei kyllä ole yhtä siisti ratkaisu kuin ehdottamasi. Laita vaan lisää tällaisia vinkkejä, minä ainakin tykkään.

    VastaaPoista
  4. Joo! Tänne myös tutorialeja! Kaapissa on pinoittain taitoihini nähden ihan liian vaativia projekteja. Haluaisin oppia tekemään kopioita parista erityisen hyvin istuvasta mekosta, mutta miten ihmeessä niistä esim rintalaskoksien kohdasta saa kaavoja ratkomatta hametta auki?
    PS mulle saa lähettää niitä lyhennettyjen housujen ylimääräisiä lahkeenpätkiä :D Terv. nimim. 179 cm.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rixa, minäkään en osaa tuota kaavojen ottamista ja tiedän sen verran, etten edes yritä tällä koulupohjalla... Oletko kysynyt joltakulta ammattiompelijalta, olisiko taitoa ottaa ne kaavat, tai löytyisikö jotain sinne päin olevaa kaavaa, josta voisi muokata? Sääli tosiaan olisi hyvä mekko purkaa vain siksi, että saisi kaavat.

      Poista