maanantai 7. helmikuuta 2011

Hiiskun neitien hattu


Minulla oli kunnia saada omakseni pölyisessä kellarikomerossa rikkinäisessä hatturasiassa vuosikymmenet piileskellyt ruskea huopahattu, jonka entinen omistaja oli joku Hiiskun neideistä.

Hiiskun neidit olivat turkulaisia kulttuurivaikuttajia 1930-1970-luvuilla. Sisarukset Aune, Kyllikki ja Helka, joiden alkuperäinen sukunimi oli Heinonen, käänsivät ja kirjoittivat runoja, proosaa, lehtijuttuja ja elämäkertatekstiä opettajantointensa ohessa. Neidit kuuluivat V. A. Koskenniemen kirjalliseen piiriin ja tunsivat muitakin aikansa kirjallisia vaikuttajia - muun muassa runoilija Kaarlo Sarkia oli neitien ystäväpiiriä.

(Kuvassa vas. Helka ja oik. Kyllikki Hiisku kotitoimistossaan; lähde Hiiskujen kotiarkisto)


Hiiskun neidit elivät vilkasta elämää ja matkustelivat paljon Euroopassa. Roomasta ja Pariisista tuotiin kuulemma tuliaisina hienoja muotiluomuksia - kuvan hatussa ei valitettavasti ole valmistajan nimeä tai mitään muutakaan viitettä, mistä se on aikoinaan tullut.

Mutta miksi hattu on nyt minulla? Koska Hiiskun neitien viimeiseksi jäänyt koti on mitä todennäköisimmin meidän seuraava kotimme. Johdatukseen uskovat epäilemättä pitävät näistä yksityiskohdista:

- Helka Hiisku on toiminut Turun Ylioppilaslehden päätoimittajana, kuten miehenikin.
- Aune Hiisku syntyi Kemissä, kuten minäkin.
- Kyllikki Hiisku kirjoitti Hopeapeili-lehteen.

Kotiasia on vielä kesken, mikä aiheuttaa jännitystä ja kiirettäkin, mutta siitä kuulette lisää ehkä ensi tai sitä seuraavalla kerralla...

8 kommenttia:

  1. Oho, tuohan kuulostaa tosi jännittävältä :) Löytyyköhän sieltä kodista muitakin aarteita?

    VastaaPoista
  2. Kyllä sieltä on löytynyt. Nykyinen omistaja on siivonnut ja tavaraa lähtenyt mm. Wäinö Aaltosen museon, Turun taidemuseon ja Turun museon kokoelmiin... Vaatteita ei ollut enää niin paljon kuin olisi luullut, ehkä joku sukulainen tai tuttava on niitä lajitellut pois jo viimeisen Hiiskun neidin kuoltua 70-luvun lopulla. Kankaita löytyi jonkun verran, mutta monista ihanuuksista vain patalapun kokoinen leikkuujätetilkku.

    VastaaPoista
  3. Hei!
    Aune Hiisku on toiminut täällä Pohjanmaalla, Isossakyrössä äidinkielen opettajana (30-, 40-luvuilla) ja kirjoittanut romaanin "Kun talo on valmis, tulee kuolema".
    Olen yrittänyt etsiä tätä kirjaa vähän kaikkialta, mutta turhaan. Haluaisin sijoittaa yhden kappaleen Isonkyrön kirjastoon.

    Tuli mieleeni, että olisisko mahdollista, että taloon olisi jäänyt myös jokunen kirja - jopa tämä?

    Vastausta odotellen, hyvän kesän toivotuksin

    Kalervo Mielty
    Isokyrö

    kalervo.mielty,@netikka.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja löytyi Lapuan kirjastosta, josta se toimitettiin Isoonkyröön. Elokuun aluss paikallislehti Pohjankyrö julkaisee erikoisartikkelin Aune Hiiskusta, joka keräsi paljon paikallista perinnettä.

      Poista
    2. Hienoa, että asia järjestyi!

      Poista
  4. Hei! Meillä ei ainakaan tätä kirjaa ole, mutta suosittelisin kysymään V. A. Koskenniemen seuralta, jolla on Hiiskun neitien jäämistö hallussaan. Divareistakin voi kysellä keskitetysti, antikka-net -sivustolta.

    VastaaPoista
  5. Olipa mielenkiintoista lukea Pohjankyröstä Aune Hiiskua koskeva artikkeli, jossa kerrottiin mm. että fil. tri Kati Launis on alkanut työstää Hiiskun sisarusten elämäkertaa.

    Aune, Helka ja Kyllikki Hiisku olivat isäni sukulaisia. Kaiken sen aineiston (lähinnä valokuvia), mitä minulle oli heistä kulkeutunut, olen lähettänyt liitettäväksi SKS:n kirjallisuusarkistoon.

    Elämäkertaa odottaen
    Sukulaistytär

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos viestistä! En tiedä, missä vaiheessa mahtaa olla elämäkertatyö, mutta toivon, että se edistyy ja joskus pääsee julki. Terveiset täältä neitien entisestä kodista!

      Poista