perjantai 26. helmikuuta 2016

Menin ostamaan mekkoa, ostin kengät

Mikähän on todennäköisyys, että vintageliikkeessä myytävät upeakuntoiset ja räväkät 1930-luvun kengät mahtuvat jalkaan kokoa 39+? Yksi viidestätuhannesta, ehkä? Näin voi kuitenkin käydä; esimerkiksi tänään niin sattui käymään Eijan luona.

Enää ei tarvitse miettiä, mistä Minna Parikka sai inspiraation pupunkorvakenkiin. 

Olisin oikeastaan halunnut uuden kevätmekon ja sovitinkin muutamaa, mutten mahtunut niihin (pöh). Päätin vielä vilkaista kengät, vaikka niihin mahtuminen on useimmiten vielä hankalampaa... Ja sitten löytyivät nämä ja ällistyksen aalto löi ylitseni. Mokkaa ja käärmekuosia yhdistävät korkeakorkoiset juhlakengät ovat malliesimerkki siitä, että vintageharrastajan on tartuttava hetkeen. En enää koskaan löydä mitään tämän suuntaistakaan edes isolla rahalla.


1930-luvulla näitä varmasti oli tarkoitus käyttää ihonväristen silkkisukkien kanssa, mutta minusta Wolfordin hotpinkki toimii hienosti reikäsomisteiden kanssa!

Ps. Koska on jo aikaa siitä, kun viimeksi latasin Hopeapeiliin parhaita epäonnistuneita otoksia, elvytän täten perinnettä näillä perjantaikevennyksillä. Olkaa hyvä: fotobombaava taapero ja läpinäkyvä jalka!



8 kommenttia:

  1. Uuuh mikä löytö! Onneksi sulla oli ymmärrystä tarttua tilaisuuteen. Ja on sulla kauniit nilkatkin :)

    VastaaPoista
  2. Aivan mielettömän hienot kengät <3 Mun mielestä nuo pinkit sukkikset sopii ihan tosi hyvin yksiin kenkien kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Aion kokeilla myös kirkkaanvihreiden kanssa, siitä teemasta on jo koko asukin mielessä.

      Poista
  3. Kengät ovat todella upeat - luvalla sanoen jopa kauniimmat kuin mainitsemasi suomalaisen suunnittelijan yhdetkään kengät, vaikka niitäkin toki ihailen. :) Tuo koron kaari on mielettömän tyylikäs! - 39 on jo hankalahko koko vintagessa, tiedän, mutta tahdon vain lohduttaa että voit olla onnellinen ettei se ole tämä 42. :D Itse en voi haaveillakaan 30-luvun kengistä, mutta onneksi niitä voi muiden jalassa sentään ihailla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, 39/40 on siitä vielä helppo, että tietää sen kokoisia aikoinaankin tehdyn. En tiedä, onko suomalaisissa naistenkengissä 30-50-luvuilla ollut ollenkaan kokoa 42, koskaan en ainakaan ole nähnyt. Onneksi on uustuotanto!

      Poista
  4. OMG! Aivan täydelliset. Mun on pitänyt jo pidemmän aikaa tehdä Eijan putiikkiin kenkäretki koska tiedän että Eijalta löytyy ehkä parhain vintage-kenkien valikoima ikinä. Myös niitä reilumpia kokoja ja vanhempiakin ihanuuksia.
    Onnea löydöstä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa mennä, monet hienot sinne jäivät! Tosin täytyy sanoa, ettei ihan NÄIN hienoja... :)

      Poista