lauantai 13. helmikuuta 2016

Pikkutytön neuletakit

Nyt kun neuletakeista tuli puhetta: puen niitä tietysti myös tyttärelleni. Yksivuotiaan tavallinen kotiasu on trikoomekko tai -tunika ja sukkahousut, viileällä sitä täydennetään neuletakilla. Pikkuinen on alkanut kiinnostua vaatteista siten, että katsoo niissä olevia kuvia ja ilahtuu nähdessään jotain tunnistettavaa kuten eläinhahmoja. Vaikka en erityisesti kannatakaan mini-me-tyyliä (kuulin tässä päivänä muutamana sanan "samistelulegsut" ja kärsin edelleen), pukeutuisin tällaisiin söpöläisneuleisiin myös itse, jos niitä saisi aikuisten kokoisina.


Lintu- ja kissaneuleet ovat hyvin vähän käytettyjä ketjukauppavaatteita, jotka ostin kirppis Lasten Seesamista. Pääsin eilen vihdoin käymään tuolla monien äitien kehumassa myymälässä, ja tarjonta olikin runsas - näiden lisäksi ostin pikku L:lle myös housut, t-paidan, mekon ja tunikan. Törmäsin Seesamissa myös Tildaan, joka niin ikään osti nipun kivaa vaatetta vähän L:aa vanhemmalle pojalleen. Naistenvaatetarjonta sen sijaan oli vaatimaton, paitsi ehkä äitiys- ja imetysvaatepuolella.

Jos olisin raskinut käyttää paljon rahaa, olisi ostettavaa ollut enemmänkin. Monien myyjien hinnoittelu kirpaisi liikaa laihanlaista kukkaroani. Vai olenko tottunut liian halpoihin kirppishintoihin, kun mielestäni 80-senttisestä, hyväkuntoisestakaan käytetystä arkimekosta ei pitäisi pyytää edes kymppiä, saati enempää?


Kumpi on söpömpi, kissa vai lintu? Minä en osaa päättää!

4 kommenttia:

  1. Söpöjä on molemmat neuletakit. Lintu näistä on se, minkä voisin ottaa aikuisen takin kuvioksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se on vähän vähemmän söpöstelevä tosiaan.

      Poista
  2. Jos tuon tyyppisiä, kauniita kangasmerkkejä olisi saatavilla, niin voisi ehostaa/tuunata vanhemmankin neuletakin ihan itse.

    T: H.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hyvinkin olla jossain tarjolla, hyvä idea!

      Poista