sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Höyhenenkevyttä valoa eli se suuri juhla-asu

Ilta-auringon ihana valo leikki kauniisti silkkisellä juhla-asullani. Tässä on nyt vihdoin se puku, jota askartelin koko viikon. Ja bolero, jollaiseen pukeutumalla nousee heti kymmenen senttiä irti maasta.


kotelomekko itse ommeltu silkistä, joka löytyi kaapista ja jonka alkuperää en muista
helmikirjailtu plyymikoristeinen silkkibolero Boutique Minne
 50-luvun kengät, strassikorvakorut kirppislöytöjä vuosien takaa



Työlästä, mutta hienoa on saada itse omien mittojen mukaan ommeltu vaate, pitkästä aikaa ensimmäinen. Hain pukuuni inspiraatiota Audrey Hepburnin puvusta Aamiainen Tiffanyllä -leffasta. Halusin hyvin kapean, yksinkertaisen taustapuvun, koska bolero on niin yliampuvan ryöppyävä.

Pohjana oli tavallinen kesämekon kaava, jonka helmaa muotoilin tulppaanimaiseksi. Ehkä liiankin, sillä helma jumittui pukiessa lanteille - se näyttää kyllä juuri siltä, mitä toivoinkin. Tässä kuvassa ei ole kovin ystävällinen ilme, mistä pahoittelut, mutta se on ainoa kuva, jossa mekko on esillä ilman boleroa.


Ilta oli hauska ja riehakas ja kesti auringonnousuun asti; kesäyö oli lempeä. Ja kun aamulla heräsi, kotona oli yhdeksän pulloa lahjaksi saatua kuohuviiniä sekä lukuisia muita herkkuja ja lahjoja. Joskus elämä on juhlaa.

6 kommenttia:

  1. Wow!!
    Tässä taas näkee, että sinulla on tyylitaju kohdillaan. Kaunis ja yksinkertainen puku, näyttävä ja hiukan erikoisempi bolero.

    Onnea näin jälkikäteen!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Morre! Olen miettinyt, millainen puku tuohon boleroon on alun perin kuulunut, ja se on hyvin voinut olla aika samanlainen, mutta boleron värinen.

    VastaaPoista
  3. Aivan uskomattoman kaunis asukokonaisuus! Tyyli on NIIN kohdillaan <3

    VastaaPoista
  4. Upea puku! Sopii boleron kanssa täydellisesti yhteen. Olet aina niin tyylikäs.

    VastaaPoista
  5. Kiitos Rhia! Täytyy kyllä tähän lisätä, etten aina ole, mutta pyrin siihen kuvissa, joita julkaisen täällä ;)

    VastaaPoista