lauantai 23. huhtikuuta 2016

Pukulöytöjä pelastettavaksi

On ollut ilmaislöytöjen viikko. Ensin poistotekstiilipäivä, jonka tuomisia olen pyykännyt koko viikon, ja lisäksi talomme pihalla on roskalava. Jälkimmäinen ei mitenkään välttämättä olisi suuri riemun lähde, yleensähän lavoilla on purkujätettä ja rikkinäistä Ikeaa, mutta nyt on joku kaivellut vinttinsä tai kellarinsa perimmäiset nurkat puhtaiksi. Otin talteen esimerkiksi valurautaisen Singerin 1950-luvulta, sitten lavalla nökötti vanha matkalaukku.

Oi, vanha matkalaukku, ajattelin ja raotin sitä. Sisällä oli vaatekankaalta vaikuttavaa tekstiiliä ja pölyä. Päätin katsoa tarkemmin kotona, ja pölyn seasta löytyi kolme ehkä 1950-luvun alkupuolen pukua ja nippu kirjeitä, jotka oli päivätty 1954-55. Ilmeisesti samasta paikasta oli lavalle heitetty paperisia vanhoja pukupusseja, joista löytyi malliltaan 40-lukua muistuttava tekoturkki. Eilen mieheni oli löytänyt niin ikään komean vanhan matkalaukun (näistä myöhemmin oma kuvitettu postauksensa) ja tadaa, sielläkin oli tekstiiliä: turkki sekä hengarilla päällekkäin villakankainen talvitakki, vaalea kesätakki ja 1950-lukulainen puku.

Tämä kuulostaa taivaalta maan päällä, mutta valitettavasti on tehtävä lujasti töitä, jos nämä ihanuudet haluaa käyttökuntoon. Kolme ensin löytämääni pukua olen pessyt; niistä lähti vahva koimyrkyn tuoksu ja tumman sinapinkeltaista vettä. Vasta pesun jälkeen niitä ilkesi edes tutkia tarkemmin, ja viallisiahan ne olivat. Löydöt ovat kuitenkin ällistyttävyydessään sitä luokkaa, että haluan esitellä ne täällä.

Va-va-voom -tyylin harmaa pilkullinen kotelopuku oli yksi ensimmäisen matkalaukun löydöistä. (Pahoittelut kampauksesta, kuvia otettiin aika kiireellä!)


Hyvältä näyttää ja koko täsmää, mutta yksi pieni juttu: kohopainetut pilkut ovat kuluneet pois niin polvista, takamuksesta kuin kyynärpäistäkin. Miten ihmeessä tällaisen korjaa? Hihat voisi lyhentää, mutta haluaisin säilyttää puvun mallin. Onko kenelläkään idean poikastakaan? Minulla on yksi: voisin lisätä lanteille leveän tyllihelman ja tehdä tästä cocktail-asun, mutta oikeastaan en haluaisi. Auttaisiko maalitussi?


Sitten mekko kakkonen, joka oli takkien alla matkalaukussa suhteellisen hyvin suojassa saastalta - pesua sekin kaipaa, mutta sovitus sentään onnistui ennen sitä. Puku on tehdastekoinen Leija-merkkinen epäsymmetrisesti leikattu tweedleninki, tässä suoraan vuosikymmenten säilytyksestä päälle puettuna. Silitys toki toisi paremmin eteen poimujen ja sileän pinnan leikin, joka on tämän puvun juju.

(Kuten huomaatte, minulla oli taas kuvausassistentti. Hänellä on uudet hienot kumisaappaat.) 

Tämä puku on käytännössä ehjä, mutta mitä tehdään tällä lärpäkkeellä kauluksen sivussa? Laskostetaan ehkä ja ommellaan kiinni johonkin?


Sitten se talvitakki. Hienoa, pitkäkarvaista villakangasta. Hihan- ja taskunsuut, kaulus ja piilonapitushalkion reuna kuluneet, mutta kas, mukana pari kangastilkkua, joilla ne voi korjata!


Sitten ensimmäisen matkalaukun muut kaksi pukua, pestyinä mutta silittämättä. Vaalean havunvihreä puku on ruutukuosiin kudottua talvipuuvillaa. Pidän kovasti pääntien ja hihojen muodosta.


...mutta toinen kainalo ja molemmat kyynärpäät ja hihansuut ovat ihan riekaleina! Nyyh.


Ja viimeisenä punainen villakangaspuku - kuva toistaa värin tiilensävyisenä, mutta se on kaunis viileä viininpunainen. Etukappale on laskostettu toiselle olalle, selässä on somisteena nappilista. MUTTA puvussa on toinen kyynärpää paikattu ja toinen paikkausta vailla sekä koinsyömiä reikiä siellä täällä ympäriinsä. Tässäkin koettiin monien vintagevaatteiden sisällään pitämä yllätys - muodottoman näköinen mekko onkin ihmisen päälle puettuna elegantti Mad Men -henkinen leninki.


Ehkä se vau-efekti saa minut vielä paikkaamaan kyynärpään ja toistakymmentä koinsyömää.

17 kommenttia:

  1. Wau minkämallisia asuja. Voi tulisipa tuo asutyyli uudestaan muotiin. Pidän kaikkien mekkojen yksityiskohdista. Kannattaisiko asut purkaa ja tehdä kaavat uuden ompeluun?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäkin kävi mielessä etenkin pilkullisen ja punaisen kohdalla, niissä on erikoinen malli ja aika vaikeasti korjattavat viat. Tosin sain Facebookissa vinkin, että tuollaisia kumimaisia pilkkuja voisi tehdä kankaaseen kohokangasvärillä - jos löydän sellaista, aion ainakin kokeilla!

      Poista
  2. Voi millaisia löytöjä siellä onkaan! Siis muitakin kuin nuo mekot. Toivottavasti saat noista mekoista jonkun ihan käyttöönkin, sillä mallit ovat kyllä kauniita. Pikku apulainen on mainio uusissa saappaissaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näistä tuo harmaa tweedpuku on irti olevaa kauluslärpäkettä lukuunottamatta ihan valmis käyttöön. Nyt se kyllä menee kesäteloille odottamaan uutta kylmää kautta.

      Poista
  3. Upeita löytöjä ja miten kauniisti istuvat juuri sulle ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati! Edellinen käyttäjä on kyllä ollut aika samaa kokoluokkaa, hyvä onni potenssiin kaksi :)

      Poista
  4. Paljon onnea löydöistä! Onpa käsittämätön tuuri, että edellinen käyttäjä on ollut noin samankokoinen kanssasi. :) Se kaulus tuossa harmaassa tweedpuvussa (joka minusta muuten on mekoista kaunein!) saattaa olla ihan tuommoinen, että sen saa asetella vapaasti. Siis jollei mitään jälkiä neppareista löydy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei löydy mitään nepparin tms. jälkiä, mutta sen kaistaleen reuna on päärmäämätön, joten tuskin on tarkoitus jättää ihan tuollaisekseen.

      Poista
    2. Aaa, no sitten en tiedä... Luulin, että se kuuluisi kiinnittää rintaneulalla samaan tapaan toisen puolen alle kuin itsekin olit kauluksen ensimmäisessä kuvassa asetellut. :) - Tuon(kin) puvun kohdalla pätee täysin se, mitä lopussa kirjoitat: että puvun malli pääsee oikeuksiinsa vasta päällä. Nuo drapeeraukset ovat kertakaikkisen ihanat! <3

      Poista
    3. Luulisin, että juuri niin se kuuluu, mutta jostain syystä omistaja on purkanut kiinnityksen (tweedistä ei ole helppo erottaa ommeljälkiä). Aion myös laskostaa tuon nyt suorareunaisen kappaleen, ettei pääntiestä tule kauhean ahdas, jos vain saan laskokset asettumaan.

      Poista
  5. Hienoja löytöjä!

    On vain olemassa jälkikasvua,joka ei halua säilyttää edes muistona tällaisia. - Kyllähän ne kertovat menneistä vuosikymmenistä ja esimerkiksi siitä, kuinka tarkoin puvut joskus käytettiin. Kuluminen sai näkyä.

    Kevät tulee napapiirillekin. Ikkunan takana on vielä iso kinos lunta ja sen reunassa kököttää iso vielä valkoturkkinen jänis (kaupungin keskustassa). Se on selvinnyt talvesta ja liikenteen vaaroista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, erikoiselta tuntuu nykyajan näkökulmasta, että näinkin kuluneet puvut on säästetty. 50-luvulla toki pula-aika oli vielä lähellä ja ehkä ajateltiin, että materiaaleja vielä joskus tarvitaan. - Olipa muuten täällä Turussakin tänä aamuna maa valkoinen! Orava on jo ruskea, jäniksistä ei havaintoa (keskustassa asuu vain rusakoita) :)

      Poista
  6. Onpa hienoja dyykkauksia! Tuo punainen on ihan mun suosikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on monen suosikki, mutta saa nähdä, saako sen pelastetuksi. Näyttää kuvassa parempikuntoiselta kuin oikeasti on.

      Poista
  7. Upeita löytöjä kyllä, mielestäni ainakin osa kannattaa korjata käyttöön.
    Vihreälle puvulle suosittelen (mikäli kainalon repeämä ei ulotu miehustan puolelle) hihojen ratkomista kokonaan irti, uusien hihojen leikkaamista sävyyn sopivasta kontrastivärisestä kankaasta niin että vanhoista hihoista tehdään uusiin hihoihin rannekkeet. Näin malli saadaan pysymään samana ja vanhat hihat eivät mene kokonaan haaskuuseen.

    Mitä ainetta ovat kohopainetut pilkut ekassa puvussa? Törmäsin juuri tänään nettikaupassa "helmikynään". Se on askartelumaalia joka muodostaa helmimäisiä pisaroita. Soveltuu ilmeisesti myös kankaalle, sillä olisi helppo tehdä uusia pilkkuja. Mutta jos painetut pilkut ovat samettimaisia niin lähimmäksi vastaavia voisi päästä kirjailemalla uudet pilkut kadonneiden tilalle. Tietysti hirveä homma, mutta malli puvussa on aika tyrmäävä ja varmasti maksaisi kaiken vaivan.

    Mitä punaiseen pukuun tulee niin minä olen nykyään tullut jo siihen tulokseen että ihan kaikkea ei tarvitse edes korjata. Mulla on käytössä vaatteita joissa on koinsyömiä ja rispaantumia ihan sellaisenaan. Tietty jos reikä on hirveän suuri tai uhkaa purkautua pahasti lisää niin sellaiset korjaan ilman muuta. Joitakin rekiä olen paikannut ihan kirjomalla päälle jonkun kuvion niin että paikkaus katoaa kirjailujen alle.
    Yksi korjausta odottava projekti mulla itellä on 40-luvun musta kesätakki jossa on pahat reiät helmassa ja muuallakin. Takin malli on upea, siinä on paljon ommeltuja laskoksia enkä varmasti koskaan tulisi sellaista tekemään itse. Olen aikonut korjata sen ompelemalla reikien päälle sametista aplikaatioita niin että reiät peittyvät. Se on suuritöinen projekti enkä ole siksi vielä saanut siihen tartuttua, mutta joskus se vielä valmistuu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rhia ideoista, olisi pitänyt arvata että osaat neuvoa näihin! Vihreän puvun korjausniksi olikin ihan uudenlainen. Malli on siinä tosi kiva, ja tuolla se tosiaan pysyisi samana. Pilkkupuvun pilkut ovat sellaista kumimaista ainetta, ja sainkin jo fb:n puolella vinkin, että jollain tekstiilivärillä niitä voisi koettaa jäljitellä. Onnea kesätakkiprojektiisi! :)

      Poista
  8. Tässä linkki siihen helmikynään: https://www.slojd-detaljer.fi/jaostot/maalaus-koristelu/varit-maalit/koristevarit-lakat/helmikyna-pid9904

    Myöskin liukuestenesteellä voisi jäljitellä kumimaista pintaa
    http://www.nimipyyhe.com/product/2770/sock-stop-sukkalateksi-liukueste

    VastaaPoista