Kuulun niihin ihmisiin, jotka kesällä vaihtavat väriä. Tukka vaalenee ja rusketusta tulee, jos sitä ei varsinaisesti estä (ja tässä pääsee pintaan huoleton piirre luonteessani - en kykene järjestelmällisesti suojautumaan säteiltä joka kerta kun lähdetään ulos). Ja sitten ihon sävyyn sopivat taas ihan erilaiset vaatteet kuin alkukesällä. Mustaa ei toukokuussa tee mieli laittaa päälle, mutta heinäkuussa se jo menee. Ja viininpunainenkin kiinnostaa taas.
Tämä mannermaisen ylellinen ilmapiiri löytyy Bossaliinasta. Kullanvärinen ammesohva on Kiertokulun mallistoa. Mekko on tältä vuosituhannelta, trikoinen ja kirppislöytö, mutta onnistuu tavoittamaan aika hyvin 40-uvun henkeä - kai sen tekee sweetheart neckline. Kultainen perhonen on Pelastusarmeijalta ja viininpunaiset 70-luvun sandaalit pari kesää sitten Porin torilta, hinta oli tasan yksi euro.
Valo on kakkoskuvassa karmea, mutta mustan mekon rakennetta on vaikea saada esiin ilman salamaa. Malli on siis peruskietaisu, jonka jujut löytyvät perhoshihoista ja kaula-aukon muodosta. Nämä seuraavat eivät erotu kokokuvissa, mutta olivat mukana riennoissa:
Ja nyt kun kuvaamisista on päästy, huomaan tehneeni kiharoiden jäänteistä (voi surkeus miten vähän aikaa ne taas kestivät!) elämäni ensimmäisen feikkipolkkatukan. Tätä voisi ehkä jopa kehitellä edelleen. Palataanpa asiaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti