Kun aloin käydä kirpputoreilla parikymmentä vuotta sitten, ensimmäinen ihastukseni oli hippimuoti. 60-luvun minimekot ja 70-luvun leveät lahkeet viehättivät. Pidin sekä kiiltävästä luksushippityylistä että maanläheisestä denim ja intianpuuvilla –lookista. Hapsuiset ja kirjaillut intianbasaarivaatteet olivat ihan parasta.
Pieni ja epävirallinen tutkimusaineisto vintage-harrastajista kertoo, että hippeily on eräs tavallisista reiteistä vuosikertavaatteiden maailmaan (muita ovat esim. goottivaihe ja punkkarivaihe). Hippeily ajoittuu yleensä lukiovuosiin – niin minullakin.
Seuraava askeleni oli 60-lukulainen mod- tai op-muoti. Suosin polvipituisia go-go –saappaita, mikroja, minihameita ja mustavalkoista. Ompelin minihameita muun muassa Muotisorja-lehden vuoden 1969 kaavoilla.
90-luvun puolivälin katumuotikin tuki tätä tyyliä, mutta kirpputorit olivat silloin opiskelijalle ainoa tapa saada vaatteita halvalla. Ja kirpputoreilta sattui mukaan erikoisiakin löytöjä. Harmittaa vieläkin, että annoin pois erään turkoosivihreän sifonkimekon, joka oli 60-luvulla tehty 20-lukukopio suorine yläosineen ja kellottuvine minihelmoineen. En mahtuisi siihen enää, mutta nyt ripustaisin sen seinälle.
Tunsin kuitenkin kasvavaa viehtymystä tosinaiselliseen tyyliin, varsinkin korkokenkiin. Tämän vuosituhannen alussa pidin viistoonleikatuista mekoista, jotka viittasivat 30- ja 40-luvuille, siroista koroista 50-luvun malliin ja pin up –yksityiskohdista kuten peep toe –kengistä.
Nuo mieltymykset pätevät edelleen, kymmenen vuotta myöhemmin. Lapsen syntymä toi mukanaan tilapäisen paluun 70-luvulle – tosin enemmän lapsen kuin äidin pukeutumisessa.
Tämänhetkistä suosikkivuosikymmentäni en osaa nimetä. Eräs viehättävimmistä on aika 50 vuotta sitten, 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa: sileät korkeanpuoleiset kampaukset, linjakkaat kapeat helmat, korkeat korot ja kevyesti kellotetut takit. Vähän tähän tapaan:
Toisaalta 1940-luku keinuvine helmoineen, kiharoineen ja napakkoine jakkupukuineen (joissa tietysti on kellotus lanteilla), puhumattakaan ajan Hollywood-glamourista, ei voi olla kiehtomatta. Tämän pienen punaisen puvun huolisin koska tahansa:
Toiset vintage-harrastajat ovat puristeja, jotka haluavat pukeutua tarkasti tietyn ajan tyyliin ja mieluiten vain autenttisiin asuihin. Toiset taas miksaavat huoletta eri vuosikymmeniä, vintagea ja uustuotantoa. Lukeudun jälkimmäisiin muun muassa sen takia, että en osaa päättää, mistä eniten pitäisin.
Mikä on sinun vuosikymmenesi?
Ihana tämä sinun blogisi! Minä pidän välillä yhdestä vuosikymmenestä, sitten toisesta... Toisinaan olen jo melkein päättänyt ryhtyä pukeutumaan 1910-luvun tyyliin, tai 1930- tai 1940-luvun, mutta kun joka vuosikymmeneltä löytyy jotain kaunista!
VastaaPoistahttp://rumaelsa.blogspot.com/