lauantai 12. maaliskuuta 2016

Pronssinvärinen cocktailpuku

Eilinen cocktailasu sarjakuvan muodossa, olkaa hyvä:

Rouva: "Onpa oudon rauhallista tässä kuvaustilanteessa, eikö niin, Lilli?"
Lilli: "Purrrr."


"...vai tapahtuuko takanamme kenties jotain?"


"Verho on väärin aseteltu! Onneksi assistentti on paikalla!"


Assistentti: "No niin, rouva, poistun, niin saatte kuvata rauhassa."


Pronssinvärinen cocktailpuku on atelier S. Miramon tekemä ja arvatenkin 1960-luvulta. Helsinkiläisestä Miramosta ei ole paljon tietoa netissä, mutta sen perusteella, millaisia tämän valmistajan vaatteita olen nähnyt, se on ilmeisesti toiminut 1960-70-luvuilla. Kangas on jännästi väriä vaihtava siten, että helma on tummempi kuin yläosa - se ei siis ole mikään salamavalon oikku kuvassa.

Löysin puvun pari kesää sitten Tammisaaren Emmaukselta ja olin silloin juuri sen verran raskaana, etten voinut sovittaa kunnolla. Sattumalta se on juuri oikean kokoinen nykyisiin pari senttiä tavallista isompiin mittoihin. Korvakorut ovat uustuotantoa ja mustat mokkakengät 1950-luvun alusta.

14 kommenttia:

  1. Wow - upea puku ja ihana assistentti ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Assistentti on mainio, tosi touhukas ja tehokas!

      Poista
  2. Upea ilmestys! Ja tuo pikku apulainen mainio hauskuus juttuun:)

    VastaaPoista
  3. Upea puku! Lisäpisteet myös kissaseuralaiselle ja assistentille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kissan katseen suunnan vaihtelu kuvasarjassa ilahduttaa itseäni jostain syystä kovasti :)

      Poista
  4. Kissan lempipaikka taitaa olla tuolla ikkunalaudalla niin useassa kuvassa hän siellä istuu. Tyylikäs asu ja suloinen pikkuneiti. Nuo vaaleat verhot ovat kauniit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isosta ikkunasta on kiva katsella puistossa kulkevia koiria, ja alla mukavasti lämmittävä patteri :)

      Poista
  5. Ihana kuvasarja! :) Mekko on tosi kaunis, ja sen värikin on hyvin pukeva. Korvikset sopivat myös täydellisesti. Minun on pitänyt jo monta kertaa kehua sitä, miten tyylikästä on, kun et asusta liikaa koruilla vaan teet kokonaisuudesta levollisen tarkkaan harkituilla asusteilla. (Ja tämähän on toki sellainen asia, josta ennenvanhaan oltiin hyvinkin tarkkoja. Tuomio on vanhoissa käytösoppaissa usein hyvinkin tyly "joulukuusikoristautujille". :D ) Käytitkö kuitenkin jotakin huivia, viittaa tai keeppiä tuossa lisänä? Itse en ilman kyllä olisi vielä näin alkukeväästä sisätiloissakaan tarjennut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hyvä jos se näyttää tarkkaan harkitulta, nytkin taisin valita korvikset kymmenessä sekunnissa... Näin näyttävän mekkokankaan pariksi ei kannata tosiaan kasata paljon asusteita, eri asia on joku vähemmän räväkkä materiaali. Minulla oli lisänä helmikirjailtu musta neuletakki, sillä pelkäsin myös, että paljain käsivarsin palelee. Isossa juhlassa se olisi ollut liian arkista, mutta tässä tilaisuudessa toimi.

      Poista
  6. Istuu täydellisesti! Meinasin just kysyä, että onko se mittatilaustyö. Hieno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mittatilaustyö varmaan, mutta jollekulle toiselle kauan sitten!

      Poista
  7. Mietinkin tässä juuri että onko tuo helma jotenkin oudosti varjossa vai miksi se näyttää tummemmalta, mutta selitys löytyikin tekstistä heti samantien.
    Upea puku ja hauska kuvasarja. Meillä yleensä kissa toimittaa kuvausassistentin virkaa :D

    VastaaPoista