tiistai 6. toukokuuta 2014

Mitä kuuluu kierrätyskeijuhaasteelle?

Olen ylittänyt itseni eräässä asiassa: kun kävimme ostamassa pojalle uudet katulenkkarit halpakenkämyymälästä, en edes vilkaissut naisten kenkiä. Tai vilkaisin, todetakseni, että tällaisia niitä nyt on, ja hetken jopa kiinnostivat seeprakuosiset ballerinat. Pian nekin unohtuivat ja elämä jatkui kaupan ulkopuolella.

Takana on yli neljä kuukautta ilman uusien vaatteiden ostamista - yhdellä poikkeuksella, josta myöhemmin lisää. Olen todennäköisesti säästänyt sekä rahaa että aikaa, kun en käy vilkuilemassa, olisiko jotain tarjolla. Toki teen sitä lähikirppiksillä, mutta edelleen kierrätyskeijukampanjan vaikutus tuntuu siinä, että ostan vähemmän myös käytettynä. Vaatteita on kevään aikana lähtenyt enemmän kuin tullut, enkä ole jäänyt ikävöimään. Paitsi paria kaunokaista, jotka sitten kuitenkin olivat väärän kokoisia, kun ajattelin asiaa rehellisesti. Lisääkin on lähdössä, nyt on muutama puku jo silitetty blogikirppistä varten!

Maalis-huhtikuun hankittujen listani on tällainen:

- mintunvihreät ballerinat (käyttämättömät)
- punaiset ballerinat
- sinapinväriset remmikorkokengät
- turkoosi kangas tähän pukuun
- kaksi kesähametta (toinen ommeltu itse ikuisuuden kaapissa olleesta kankaasta)
- punavalkoraitainen pusero
- leveä alushame (mies kysyi, tarvitsinko uuden alushameen. Tarvitsin tietysti, koska se oli vintage!)
tämä harmaa jakku ja samalta messuosastolta kahdet hansikkaat

Lisäksi sain ystävältäni ruusukankaan, josta en vielä ole ommellut mitään, mutta sen aika kyllä tulee. Yksi kesätoppi on jo osittain leikattuna, eli uusia vaatteita kesäksi on vielä tulossa, vaikka vanhoista kankaista. Maalis-huhtikuun ja toukokuun alun vaatemenot olivat suunnilleen 90 euroa.

Mietin talvella, että tarvitsen kesäksi ballerinoja ja niiden löytäminen kirppiksiltä omassa koossa ja hyväkuntoisina voi olla työlästä. Itse asiassa se ei ole ollut; löysin ensimmäiset (konjakinruskeat) jo talvella, ja kevään mittaan lauma on täydentynyt mintunvihreillä ja punaisilla. Lisäksi ostin tennarien ja ballerinojen välimuodon, mustat kangastossut pienillä nauhoilla, joita on tarkoitus käyttää lähinnä kissan ulkoiluttamisen ja Siwassa käymisen kaltaisissa epämuodollisissa tilanteissa. Ilmeisesti ballerinat ovat postimyynnin peruskamaa, jota tilaillaan huolettomasti ja unohdetaan palauttaa, vaikkeivät istuisikaan jalkaan. Tsekatkaa siis ihmeessä kirppiksiltä tämäkin vaihtoehto ennen halpisketjussa asioimista.

Niin, se yksi ihan uusi hankinta. Olimme perheen kanssa menossa uimahallille, jossa tarkoitus oli mennä myös kuntosalille. Viisi minuuttia ennen bussin lähtöä tajusin, että unohdin vaihtoalusvaatteet. Hikoilen treenatessani niin, että vaatteet suunnilleen tippuvat vettä. Mietin, että olen typerä niuho, jos en käy ostamassa niitä vaihtoalusvaatteita viereisestä vaatekaupasta juuri tässä tilanteessa, jossa niitä tarvitsen - kuitenkin sama tarve tulisi vaatteiden hajoamisen myötä vastaan viimeistään syksyllä. Ja niin ostin ne alusvaatteet enkä kokenut, että pitäisi saman tien ostaa viisi settiä lisää.

Miten teillä muilla uuden ostamista rajoittavilla on sujunut? Onko tullut vastaan ongelmatilanteita tai houkutuksia?

Edit. Heti huomasin, että jotain unohtui omalta listaltani, nimittäin sininen pitsipuku ja nahkahame ruskeine puseroineen. Ne nostavat ostosten kokonaissumman vähän yli sataseen, mikään näistäkään kun ei ollut kallis hankinta. Määrällisesti vaatteita on kyllä tullut paljon, minkä yhdistän kevään ja kesän tuloon - silloin aina innostuu vähän liikaa.

6 kommenttia:

  1. En ole Kierrätyskeiju-tempauksessa, mutta olen päättänyt ostaa vain tarpeeseen. - Hui, miten juhlalliselta kuulostaakaan! Ja voi. Tarve on niin harvoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarve on kyllä harvoin. Varmasti minäkin olisin pärjännyt olemassaolevilla vaatteillani, huvin vuoksi tein näitä kirppisostoksia. Jos päättäisi olla kokonaan ostamatta, varmaan olisi keksinyt keinon kiertää se ballerinojenkin puute ihan tyylikkäästi.

      Poista
    2. En minäkään päätökseni jälkeen ole onnistunut. Ja oikeasti: jos hommaisi vain ehdottomasti sen, mikä on tarpeen, niin voisihan pukeutua kaapuihin ja paikata niitä tarpeen mukaan. No, työnantajakin saattaisi asiaan jo puuttua. Eli jotenkin nykyajan näkökulmasta tarpeellisen kuitenkin olen edelleen hankkimassa. :)

      Kengät on vaikea pala. Sekä tietysti tarpeet, jotka melko nopeasti huomaan itse keksineeni. :-D

      Poista
    3. Kengät ovat vaikeita, mutta niitäkin tietysti löytäisi, jos ei pitäisi mitään linjaa siinä, minkä näköisiä huolii - jos ehjyys ja sopiva koko riittäisi...

      Poista
  2. Minä olen myös vähentänyt ostamista ja säästänyt rahaa muihin menoihin, kuten uusiin silmälaseihin jotka oli pakko ostaa. Jouduin kuitenkin ostamaan uutta huhtikuussa. Teen työni vuoksi ulkomaanmatkoja ja tapaan vieraita. Oli pakko ostaa siisti vaaleanpunainen Filippa K:n villatakki ja valkoinen t-paita. Ostin vielä yhden mustavalkoisen raitapaidan kirppikseltä viime vuonna ostamani nahkahameen pariksi, senkin työkäyttöön. Muuten en ole ostanut kuin sukkahousuja. Ja kerran kirpputorilta kevyttoppatakin ja fleecen vapaa-aikaan. Kenkiä en ole ostanut kuin saappaat tammikuussa alesta, joihin olen itselleni luvan antanutkin. Ja vielä eurolla 60-luvun kesämekon. Aion jatkaa samaan tahtiin, kesävaatteita voin ommella varastossa olevista kankaista. Olen myös karsinut vaatevarastoani ja aion mennä ensi lauantaina Helsingin Jäähalliin myymään vaatteitani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin maltillisiltahan nuo ostokset kuulostavat, onneksi olkoon! Siivouspäiväkin kohta lähestyy, jos jaksaa kotikirppistä pitää.

      Poista