lauantai 27. kesäkuuta 2015

Martta Wendelin Hämeenlinnassa

Kävin lasten kanssa viettämässä pari rauhallista päivää Hämeenlinnassa vanhempieni luona. Kaupungin taidemuseon kesänäyttelyn aiheena oli Martta Wendelin, ja kiinnostuin heti. Wendelin tunnetaan parhaiten kirja- ja lehtikuvituksistaan, joista näyttely enimmäkseen koostui; laajassa näyttelyssä on myös maalauksia, jotka kuitenkaan eivät samalla tavalla sykähdyttäneet kuin parhaat kuvitukset.

Kotiliesi-lehden Wendelin-kannet ovat olleet kerättyjä jo pitkään, samoin hänen kuvittamansa postikortit. Erityisen hyvin Wendelinin idyllinen, levollinen tyyli sopii jouluaiheisiin, ja niitä näyttelyssä oli kokonainen huoneellinen. Nykyään ei uskoisi, miten monia erilaisia joululehtiä Suomessa on aikoinaan ilmestynyt! Samoin Wendelinin äiti ja lapsi -aiheet säteilevät auvoista rauhaa, joka tietysti nyt vauvan äitinä tuntui erityisen koskettavalta.

Kirjankansista löysin vanhoja tuttuja. Luin pikkutyttönä äidin vanhoja tyttökirjoja kuten Mary Marckin Eevan luokka -sarjaa, vaikka teksti tuntuikin toivottoman vanhanaikaiselta. Silloin en tietenkään tiennyt, että Eevan, Hertan ja heidän luokkakaveriensa ulkonäön on loihtinut Martta Wendelin. Tytöt ovat kansikuvissa upeita 1930-luvun daameja pikemminkin kuin koulutyttöjä!


Isäni oli minun ja pikkuneidin seurana näyttelyssä, ja löytyipä sieltä hänenkin lapsuutensa suosikkilukemisia, poikien seikkailukirjoja. Poimimme museokaupasta mukaan vähän Wendelinin tunnelmaa postikortteina. Ajattelin kehystää niistä tauluja pikkutytön leikkinurkkaan, vaikka veikkaan, että hän vaihtaa ne johonkin kimaltavampaan ja uudempaan heti, kun tajuaa, että niin voi tehdä.

Näyttely on avoinna elokuun 30. päivään saakka, ja vaikkei se ehkä ihan riitä syyksi matkustaa Hämeenlinnaan, se toimii hyvin osana mukavaa kesäpäivää pikkukaupungissa.

2 kommenttia:

  1. Eeva-kirjat oli mun lapsuuden suosikkeja, vaikka olen lukenut ne keskellä 80-luvun kulutushysteriaa. Sain koko Mary Marckin tuotannon 8-vuotiaana. Luin kirjat toissakesänä ja tulipa nostalginen olo. Ja samalla jotenkin kiitollinen samaan aikaan, kiitollinen siitä, että sain lukea noinkin viattomia ja huolettomia kirjoja jo pienestä asti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viattomia ne tosiaan olivat, etenkin, kun samalla luki 70-80-luvun pohjoismaista nuortenkirjallisuutta, jossa seksi ja päihteet usein olivat keskeisiä teemoja :) Minäkin siis olen lukenut nämä 80-luvulla.

      Poista