keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Kevään ensi kukkaiset

Sieltähän se tuli, flunssa. Voimia pitää vähän säännöstellä, joten enemmän blogitekstiä myöhemmin. Tässä kuitenkin lähikuvassa erään antoisan ja hinta-laatusuhteeltaan mainion kirppiskeikan satoa. Nyt huomaa jo, miten kukkakuosit alkavat kutsua puoleensa, vaikka tämänpäiväinen taianomainen lumisadekin oli ihana...


ps. Joskus tykästyn uusiinkin muotiluomuksiin. Kuten nyt vaikka tähän By Malene Birgerin näytöksessä havaittuun asuun. Joku voisi toki väittää, että siinä on aika vahvoja vintagevaikutteita.

(kuva lainattu Ellestä)

maanantai 6. helmikuuta 2012

Maanantain kolme valintaa: ompelukaavoja 50-luvulta

Eilisessä ompeluaiheisessa postauksessani esittelin oman perin vaatimattoman kaavakokoelmani aarteita. Vanhoja kaavoja näkee kirpputoreilla usein, mutta useimmat ovat 1970-80-luvuilta, korkeintaan 1960-luvulta. Yhtään 1950-lukua vanhempaa ompelukaavaa en ole kirppiksiltä löytänyt, vaikka virkkaus- ja neulelehtiä on löytynyt jopa 1930-luvulta. Olen ilmeisesti ollut hyvin onnekas osuessani kerran kultasuoneen, josta löytyi peräti viisi 1950-luvun kaavapakettia suurin piirtein oikeassa koossa.

Kaavojakin etsiessä voi kääntyä nettikaupan puoleen. Käytännön ongelmaksi runsaassa tarjonnassa voi osoittautua koko: tätä postausta varten selaillessani huomasin, että rinnanympärys 30 tuumaa vaikuttaa olevan aika yleinen, vaikka minun korviini se kuulostaa enemmänkin vyötärömitalta. Amerikkalaisten kaavojen, joista ainakin Etsyn tarjonta pääasiassa koostuu, koko on ilmoitettu rinnanympäryksen mukaan. Viitseliäät myyjät listaavat myös vyötärö- ja lantiomitan. Kannattaa siis aloittaa sopivan kaavan etsintä mittanauhan ja mittayksikkömuuntimen kautta.

Jos minun pitäisi hankkia itselleni ihka ensimmäinen vanha puvunkaava, etsisin mahdollisimman yksinkertaisen peruspuvun. Vaikka tällaisen, josta selvästi näkee, että kaula-aukkoa voi muunnella tai pukuun lisätä kaiken maailman koruja, huiveja ja rusetteja:

(kuva täältä)

Toinen hyvä vaihtoehto olisi etsiä kaava, jossa on mahdollisuus sekä leveään että kapeaan helmaan, kuten vaikkapa tässä, harvinaista kyllä vielä isossa koossa:

(kuva täältä)

Kaavasta voi saada paljon irti myös, jos siinä on mukana erikoisosia, kuten tässä irrotettavia kauluksia ja rusetteja:

(kuva täältä)

Kaavojen hinnat vaihtelevat hurjasti. Kovin näkemäni hinta taisi olla 165 dollaria - käyttämättömästä, erikoisesta iltapuvun kaavasta. Alle kymmenen dollarinkin löytyy kivoja pukuja. Käytetty kaava on aina käyttämätöntä halvempi, mutta kun kaavaan suhtautuu käyttöesineenä eikä keräilykohteena, eivät vanhat nuppineulanreiät haittaa. Kannattaa olla tarkkana listauksia lukiessa: joskus myyjä mainitsee jonkin kaavanosan puuttuvan, eikä niitä noin vain piirrä uusiksi ilman alan ammattitaitoa.

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Ompeluajatuksia, kankaita, kaavoja

Koska päätin, etten etsyile enää tänä keväänä, aion palata ompelukoneen äärelle. Olen pitkään ommellut lähinnä muutos- ja korjaustöitä - viimeksi, kun yritin aloittaa kokonaisen puvun ompelua, putosikin taivaasta eteen myytävänä ollut asunto, josta tuli kotimme. Mutta enhän minä sinne Sisiliaan voi lähteä ilman asianmukaisia kesävarusteita! Kankaita vähensin viime kevään muutossa, mutta parhaat jätin. Ainakin nämä pääsevät uuteen tarkasteluun ja todennäköisesti ompelupöydälle (silityslaudan kautta toki):


Valko-punaista ruusukangasta ja vaaleanpunaista kangasta on niin vähän, että niistä saa vain pienen puseron tai topin. Pilkkukankaita ja pohjalla olevaa sinapinkeltaisella ja violetilla (kuka vinkkasikaan tästä väriyhdistelmästä vähän aikaa sitten?) kuvioitua silkkiä on ainakin kapeaksi mekoksi, mutta tietysti se ihanteellinen kesäpuku olisi liehuvahelmainen...

Kaavavalikoimaa on esimerkiksi tässä


 ja tässä aarteessani, saksalaisessa ompelulehdessä suomenkielisin ohjein, numero kesältä 1961.


Beyer Modessa on sisällä muun muassa tällaista tavaraa, näihin kaikkiin (ja paljoon muuhun) on kaavat. Harmi etteivät vaakakuvat mahdu nätisti tätä suurempina, mutta klikkaa kuvia, niin näet tarkemmin!





Valitettavasti vanhojen lehtien tapaan kustakin kaavasta on tarjolla vain yksi koko. Mukana on kuitenkin sekä tyttö- että madamekokoja, ja uskoisin, että osaan myös muuntaa kaavan kokoa ainakin hieman kumpaankin suuntaan. Nyt pitää vain tarttua toimeen ja päättää, mitä mistäkin kankaasta syntyy.

lauantai 4. helmikuuta 2012

Winter special (-18 C)

This is dedicated to those of my readers who live in warmer countries. We Finns know this wintery stuff but a style photo is included, too!


Oli Ravintolapäivä; kävimme Nummenpakalla pienessä kotikahvilassa tukemassa presidenttiehdokastamme. Mahat täynnä pannukakkua lähdimme pikku kävelylenkille ympäröivällä kivalla vanhalla omakotialueella. Potkukelkka olisi ollut mukava kulkuneuvo ja meillä onkin sellainen kellarissa, mutta keskustassa penteleet hiekoittavat kaikki kadut niin ettei edes reunaa pitkin voi potkutella. Sääli. Eikä sitä kelkkaa ehkä bussiinkaan voisi ottaa.






Aurinko ja kuu paistoivat yhtä aikaa.



Bussipysäkin lasit olivat huurtuneet kauttaaltaan jääkukille.


Mutta minulla jättimäisessä tekoturkissa, villaisessa midihameessa ja kaikissa muissa tykötarpeissani ei ollut erityisen kylmä.

perjantai 3. helmikuuta 2012

Lehdistökatsaus ja pari pientä talvista asiaa


Pari viikkoa sitten luin ruotsalaista Min Boudoir -lehteä; nyt oli vuorossa brittiläinen Vintage Life Magazine. Tilasin lehden nettisivuilta uusimman numeron ja yhden viime syksyltä. Lehdet tulivat nopeasti ja maltillisin postikuluin, joten jos kiinnostaa, kannattaa kokeilla!

Vintage Life on ilmestynyt pari vuotta; uusin numero on viidestoista. Julkaisija on pieni kustantamo, joka tekee myös elävän historian harrastamiseen liittyvää aikakauslehteä - ja kummitusaiheista! Vintage Life painottuu kauneus- ja tyyliasioihin, mutta mielestäni ote vintageen on laajempi kuin ruotsalaislehdessä. Mukana on myös niitä kaipaamiani DIY-juttuja (tosin en heti aio alkaa askarrella puuterirasian sihtiä, mutta jos joku tarvitsee sellaisen, numerossa 13 on ohje), pieniä katsauksia historiaan ja jopa ruokasivut. Vuosikymmenten skaala kulkee näiden lehtien perusteella 1920-luvulta 1970-luvulle, mikä tietysti laajentaa lukijakuntaa.



Vaatteiden kuvia, korujen kuvia, laukkujen kuvia - mutta tässä on mukana paljon myös oikeasti vanhaa, vintageputiikkien valikoimasta poimittua. Kaikki pisteet siitä, vaikka toki uustuotannossakin on tarjolla kauniita, usein aitoja vanhoja näyttävämpiäkin asuja.

Hauskaa oli, että ainakin näissä kahdessa numerossa oli kummassakin hääjuttuja: oli vierailtu ihka oikeissa vintageteemaisissa häissä ja lisäksi annettiin vinkkejä vintagehenkisten häiden järjestämiseen ja asusteiden löytämiseen. Hyvä niin, koska häät ovat sellainen erityistapaus, johon moni vintageen hurahtamatonkin haluaa mukaan ripauksen vanhaa.


Kiva lehti sinänsä, mutta jotain hiukan amatöörimäistä jäljessä on. Osassa jutuista haastatellaan lehdessä mainostavien yritysten edustajia jopa sillä tavalla, että joutui jonkin aikaa miettimään, onko kyseessä journalistinen juttu vai advertoriaali. Kaikki kuvat eivät niin ikään olleet ihan aikakauslehtitasoa; suurin osa onneksi oli. En tilaa, mutta ostan varmasti toistekin.

Ja sitten ne lupaamani pari talvista asiaa.

Ostin UK Tights -nimisestä puodista söpöt pilkulliset talvisukkahousut, vieläpä alesta. Suosittelen, one size sopii tässä tapauksessa myös pitkäsäärisille.


Ja amaryllis, Siwan alekorista pelastettu parka, pääsi täyteen vauhtiin vasta näin kauan joulun jälkeen.


Mukavaa pakkaspäivää!

torstai 2. helmikuuta 2012

Hyvää helmikuuta!


On ilmeisesti talven tähänastisista kylmin päivä. Herkuttelin jo eilen muistikuvalla siitä, miten hyvältä kesällä tuntuu astua vaikka viileästä kaupasta kadun lämpöön. Mutta vielä vähän aikaa (no aika kauan aikaa) kietoudutaan viittoihin ja huiveihin ja pujotetaan jalat tohveleihin ja hehkutetaan ylimääräistä sähköpatteria työhuoneessa. Ja nautitaan siitä, että välillä sataa tuollaista tähtien näköistä hyvin kevyttä pakkaslunta.

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Mad Men -muotia


He ovat täällä taas, mutta kuinka heidät tällä kertaa puetaan? Mad Menin viides tuotantokausi alkaa maaliskuun lopulla Yhdysvalloissa. Vuodesta 1960 alkanut sarja etenee pikku hiljaa kohti hippiaikoja, minkä on pakko näkyä myös puvustuksessa. Sew Weeklyn luonnostelu sarjan hahmojen tulevista asuista ammentaa vanhoista Searsin postimyyntiluetteloista. Hauska juttu, vaikka itse olenkin seurannut sarjaa harvakseltaan. (Mistä ihmiset saavat aikansa tv-sarjojen katsomiseen? Hyvä kun itse pari kertaa viikossa ehdin lukea kirjan tai katsoa elokuvan.)

Hurahtaneemmille uppoaa varmasti myös sarjan puvustajan Janie Bryantin kirja The Fashion File, joka perehdyttää tarkemmin Mad Menin puvustukseen.