Nimiäismekot

Vihdoin päästiin nimiäisiä juhlimaan. Oli yllättävän vaikeaa saada kaikkia maailmalla viihtyviä lähisukulaisia yhtä aikaa koolle, joten vauva ehti melkein neljän kuukauden vanhaksi ennen kuin hänen juhlapäivänsä koitti. Nimihän hänellä on ollut jo pitkään; lain mukaan se pitää antaa kahden kuukauden ikään mennessä.

Sain jo kauan sitten idean sydänteemaiseen nimiäisjuhlaan, ja halusin toteuttaa sen mekkoja myöten. Sydänkankaat, kaksi vanhaa pöytäliinaa, sain ihan ilmaiseksi tuttavan äidin varastoista. Niissä oli pari tahraa, mutta suurimmat pystyin kiertämään kankaita leikatessa. (Yksi piilotettiin muotolaskokseen.) Ja tällainen tuli äidin mekosta.

Malli on yksinkertainen; yläosana holkkihihaisen kesämekon kaava, alaosa runsaasti laskostettu suora kappale. Vauvan mekko noudatteli samaa tyyliä. Moi vaan, sanoo hän, tässä poikkeuksellisesti ihan omalla naamallaan.

Sydämiä vilahteli muutenkin siellä sun täällä. Vinkkinä muuten, että Maku-lehden sivuilta löytynyt lohimoussekakku räjäytti makuhermot ja tajunnan. Hyvällä tavalla.

Sekalainen seurue Arabian ja Geflen astioita...

..ja ihan ensimmäinen yritykseni sokerimassakoristeluun. Pikku L:n kakku paitsi maistui hyvältä, myös herätti ihastusta, vaikkei se ammattilaistasoinen tosiaankaan ole tai sinne päinkään. Nykyisin tehdään niin upeita kakkuluomuksia, että vähän ujostutti ensin näyttää tätä vähän kotikutoista kuvaa!

Kakusta tulikin sitten niin iso, että syömme sitä vielä monilla kahveilla...