Emalimukeista juominen ei ole miellyttävää, mutta tämä sydänkuvioinen puolalaiskuppi (3 e, Uudenkaupungin reissulta) onkin hankittu nimenomaan marjanpoimintaa varten!
Oma kommenttini liittyy enemmän edelliseen postaukseen. Löysin itsekin vastikään vanhan mekon. Mekko on paksua värikästä puuvillaa, ja mukana on kangasvyö (solki päällystetty mekkokankaalla). En tiedä, voisiko mekko olla viisikymmentäluvulta. Metallinen vetoketju on metallia, saumat on helmaa lukuun ottamatta ommeltu koneella. Helma ulottuu pohkeeseen. Ajattelin joka tapauksessa lyhentää mekon polvimittaiseksi, koska muuten suurin osa mekoistani on polvimittaisia (perinnöksi saatuja mekkoja en ole kuitenkaan uskaltanut lyhennellä). Osaatko sanoa, onko olemassa jokin "oikea" pituus polvimittaiselle mekolle? Polvilumpion keskikohtaan, juuri polven paljastavaksi vai johonkin muuhun kohtaan?
Mekko on varmaan itse tehty, vaikka niskassa onkin "teollisen" oloinen kokolappu. Koko on sen mukaan 42, vaikka itse olen kyllä lähinnä kokoa 38 tai jopa pienempi. Jotenkin oletan kuitenkin, että mekko on suomalainen, vaikka kokomerkintä heittääkin noin paljon.
Entäpä miten pesisit mekon? Uskaltaako sen pestä 40 asteessa tai käsinpesuohjelmalla koneessa? Mekko ei haise tunkkaiselta, mutta siinä on muutamia (ilmeisesti home-) tahroja, joita ajattelin koittaa saada pois sappisaippualla. Ei kai noin vanha mekko voi enää kutistua? On vaikea uskoa, että se olisi aivan käyttämätön.
Kuulostaa hyvinkin 1950-lukulaiselta, jos helma on pohjepituinen ja vetoketju metallinen. Onko vetoketju sivussa vai takana keskellä? Sekin kertoo iästä, 60-luvulla alettiin kylkivetskarin sijasta suosia takakeskivetskaria. Puku voi myös olla tehdastekoinen, vaikkei muita lappuja löytyisikään. Varsinaiset tuoteselosteet tulivat vaatteisiin vasta 70-luvulla, eikä valmistajastakaan aina ole vanhoissa vaatteissa mitään kummempia tietoja kuten merkkilappua. Mitä pesemiseen tulee, kannattaa olla varovainen. Vanhat vaatteet on aina parempi pestä käsin kuin koneessa, kaiken varalta. Paikallispesukin vaikkapa pesusienellä voi olla hyvä, jos mekko ei kaipaa pesua muuten kuin tahrakohdista. Kokeile ensin sitä. Sappisaippua on hyvä olemassa. Jos mahdollista, lyhennys kannattaa tehdä helmaa säästäen eli jättää ylimääräinen kangas helmakäänteeseen. Jos helma on kellottuva eli leikattu kappaleista, jotka levenevät alaspäin, se ei oikein onnistu, mutta poimutettu tai laskostettu helma voi hyvinkin toimia jopa 10-15-senttisen helmakäänteen kanssa. Silloin mahdollinen seuraava käyttäjä (joka voi olla eri pituinen kuin sinä :) voi taas pidentää helman. Sinänsä ihan absoluuttisesti oikeaa kohtaa ei ole, itse suosisin juuri polvilumpion alle päättyvää pituutta.
Kiitos vastauksesta! Vetoketju on sivulla eli viittaisi siis sen puolesta 50-lukuun. Mielenkiintoista tietää, että vetoketjun paikastakin voi päätellä mekon ikää.
Helma on laskostettu eli ehkäpä käänne voisi olla todella reilukin. Itse olen keskimittaa hieman pidempi, mutta voihan seuraavan käyttäjä olla tosiaan vaikka 180-senttinenkin.
Hmm, pitää olla varovainen pesun kanssa, vaikka noiden asioiden suhteen laiskana suosisin mielelläni kyllä aina konepesua... Pitääkin tutustua, millainen on pesusieni; en tunne sitä entuudestaan.
Tarkoitin pesusienellä siis ihan tavallista vaahtomuovista keittiön pesuvälinettä, ei sen kummallisempaa :) Kostuttaa sitä ja varovasti töpöttelee ja pyyhkii tahran kohdalta. Mitä käänteen pituuteen tulee, tietysti myös kankaan paksuus siihen vaikuttaa. Jos kangas on kovin jämäkkää, voi helmasta tulla liian tönkkö. Kokeilemalla näkee, miten se parhaiten toimii. Onnea matkaan, puuvillakangas on kuitenkin aika kiitollinen käsiteltävä verraten vaikkapa vanhaan viskoosiin, joka helposti vesipesussa saattaa kutistua ihan lastenvaatekokoon!
Myöhästyneet synttärionnittelut :)
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaOma kommenttini liittyy enemmän edelliseen postaukseen. Löysin itsekin vastikään vanhan mekon. Mekko on paksua värikästä puuvillaa, ja mukana on kangasvyö (solki päällystetty mekkokankaalla). En tiedä, voisiko mekko olla viisikymmentäluvulta. Metallinen vetoketju on metallia, saumat on helmaa lukuun ottamatta ommeltu koneella. Helma ulottuu pohkeeseen. Ajattelin joka tapauksessa lyhentää mekon polvimittaiseksi, koska muuten suurin osa mekoistani on polvimittaisia (perinnöksi saatuja mekkoja en ole kuitenkaan uskaltanut lyhennellä). Osaatko sanoa, onko olemassa jokin "oikea" pituus polvimittaiselle mekolle? Polvilumpion keskikohtaan, juuri polven paljastavaksi vai johonkin muuhun kohtaan?
VastaaPoistaMekko on varmaan itse tehty, vaikka niskassa onkin "teollisen" oloinen kokolappu. Koko on sen mukaan 42, vaikka itse olen kyllä lähinnä kokoa 38 tai jopa pienempi. Jotenkin oletan kuitenkin, että mekko on suomalainen, vaikka kokomerkintä heittääkin noin paljon.
Entäpä miten pesisit mekon? Uskaltaako sen pestä 40 asteessa tai käsinpesuohjelmalla koneessa? Mekko ei haise tunkkaiselta, mutta siinä on muutamia (ilmeisesti home-) tahroja, joita ajattelin koittaa saada pois sappisaippualla. Ei kai noin vanha mekko voi enää kutistua? On vaikea uskoa, että se olisi aivan käyttämätön.
Kuulostaa hyvinkin 1950-lukulaiselta, jos helma on pohjepituinen ja vetoketju metallinen. Onko vetoketju sivussa vai takana keskellä? Sekin kertoo iästä, 60-luvulla alettiin kylkivetskarin sijasta suosia takakeskivetskaria. Puku voi myös olla tehdastekoinen, vaikkei muita lappuja löytyisikään. Varsinaiset tuoteselosteet tulivat vaatteisiin vasta 70-luvulla, eikä valmistajastakaan aina ole vanhoissa vaatteissa mitään kummempia tietoja kuten merkkilappua.
PoistaMitä pesemiseen tulee, kannattaa olla varovainen. Vanhat vaatteet on aina parempi pestä käsin kuin koneessa, kaiken varalta. Paikallispesukin vaikkapa pesusienellä voi olla hyvä, jos mekko ei kaipaa pesua muuten kuin tahrakohdista. Kokeile ensin sitä. Sappisaippua on hyvä olemassa.
Jos mahdollista, lyhennys kannattaa tehdä helmaa säästäen eli jättää ylimääräinen kangas helmakäänteeseen. Jos helma on kellottuva eli leikattu kappaleista, jotka levenevät alaspäin, se ei oikein onnistu, mutta poimutettu tai laskostettu helma voi hyvinkin toimia jopa 10-15-senttisen helmakäänteen kanssa. Silloin mahdollinen seuraava käyttäjä (joka voi olla eri pituinen kuin sinä :) voi taas pidentää helman. Sinänsä ihan absoluuttisesti oikeaa kohtaa ei ole, itse suosisin juuri polvilumpion alle päättyvää pituutta.
Kiitos vastauksesta! Vetoketju on sivulla eli viittaisi siis sen puolesta 50-lukuun. Mielenkiintoista tietää, että vetoketjun paikastakin voi päätellä mekon ikää.
PoistaHelma on laskostettu eli ehkäpä käänne voisi olla todella reilukin. Itse olen keskimittaa hieman pidempi, mutta voihan seuraavan käyttäjä olla tosiaan vaikka 180-senttinenkin.
Hmm, pitää olla varovainen pesun kanssa, vaikka noiden asioiden suhteen laiskana suosisin mielelläni kyllä aina konepesua... Pitääkin tutustua, millainen on pesusieni; en tunne sitä entuudestaan.
Tarkoitin pesusienellä siis ihan tavallista vaahtomuovista keittiön pesuvälinettä, ei sen kummallisempaa :) Kostuttaa sitä ja varovasti töpöttelee ja pyyhkii tahran kohdalta. Mitä käänteen pituuteen tulee, tietysti myös kankaan paksuus siihen vaikuttaa. Jos kangas on kovin jämäkkää, voi helmasta tulla liian tönkkö. Kokeilemalla näkee, miten se parhaiten toimii. Onnea matkaan, puuvillakangas on kuitenkin aika kiitollinen käsiteltävä verraten vaikkapa vanhaan viskoosiin, joka helposti vesipesussa saattaa kutistua ihan lastenvaatekokoon!
PoistaSiihenhän se on juuri passeli:)
VastaaPoistaKokeiltu on, kesäkodin kunnailla ovat ensimmäiset metsämansikat ja mustikat kypsiä!
Poista