Kesän paras löytö?

Kävimme eilen kirppismatkalla Laitilassa ja Uudessakaupungissa. Kaikki sujui mukavasti lukuunottamatta sitä, että lastenvaunut hajosivat matkalla Laitilasta Uuteenkaupunkiin bussin tavaratilassa. Hetken ajan seisoimme pysäkillä kauhusta kankeina ja mietimme, miten tästä voi selvitä, mutta läheisen huonekalukaupan myyjällä oli riittävästi osaamista palauttamaan vaunut käyttökuntoon. Kyse oli vain yhden niitin pettämisestä, mutta ilman työkaluja ei sellaisestakaan selviä.

No, kun vaunut oli saatu kuntoon, määränpäänä oli Uudenkaupungin kierrätyskeskus. Olimme kuulleet, että siellä edelleen noudatetaan vanhaa hyvää kierrätyskeskustapaa ja suurimman osan tavaroista saa ilmaiseksi. Yleensä tällainen tarkoittaa, että hyllyissä on vain surkealaatuista, kulahtanutta tavaraa. Ilokseni voin kertoa, että aina ei ole niin.

En tiedä, oliko kierrätyskeskukseen juuri tuotu jokin kuolinpesä, vai miksi siellä oli pieni kasa vanhoja naisten hattuja ja kuvan mekko, joka on 1940-luvulta ja paksua viskoosia tai jotain sen tapaista. Pahoittelen huonoa puhelinkuvaa - kamerani on kesäkodilla edelleen - mutta puvun värit ovat suunnilleen alareunan mukaiset: viininpunertavan ruskeaa novelty-kuviointia sinapinkeltaisella taustalla. Kankaan tunnusta jo tiesi, että puku on vanha, ja tunnistamisen varmisti sivuhalkio, jossa vetoketjun sijaan on nepparit.

Puku saattaa joskus mahtuakin minulle, se ei ole toivottoman pieni. Ja näytti se kuvassa haalistuneelta tai miltä tahansa, paljaalla silmällä katsoen se on täydellisessä kunnossa. Tätä kirjoittaessanikaan en oikein usko, että tällaista voi vielä tapahtua! Niin, mainitsinko jo, että kaikki kierrätyskeskuksen vaatteet olivat ilmaisia...