Kissoja, vauvoja ja mediahuomiota

Mediapäivä alkoi tänään räväkästi, kun ystäväni Laura kertoi, että blogiani kehutaan uusimmassa Anna-lehdessä. Mitä ihmettä, aprillipäivä meni jo? Mutta tottahan se oli. Eittämättä Suomen kolmen tyylikkäimmän naisen joukkoon kuuluva kollegani Mirva Saukkola antoi artikkelissaan vintagesta myös pari tärppiä blogimaailmasta. Olen todella otettu tästä huomiosta!

Itse juttu käsitteli asiantuntevasti ja käytännönläheisesti eritoten merkkituotevintagea; mukana on myös ostopaikkavinkkejä, tiedoksi merkkilaukkujen metsästäjille!

Tiedosta toivuttuani lähdin kirppispäiväkävelylle vauvan kanssa, ja näin tyylikkäitä vintagelöytöjä tein tällä kertaa. Välillä silmää miellyttää tällainen höpsömpi retro - erityisesti kissatarjotin atomiaikahenkisine reunuksineen oli pakko saada. Sydänkuvioisia juttuja olen hankkinut vauvan nimiäisjuhlia varten, nyt löytyi kahvikuppeja ja peltitarjotin. Saukko on pehmeä muovilelu (jollaisessa takuulla on myrkkyjä ftalaateista lyijyyn ja jota ei siksi voi antaa lapselle leikkeihin) ja alla oleva pöytäliina vaaleansininen ja reunoilta kuvioitu violetilla orvokkiraidalla.

Kissaneiti vahti vieressä kuvaustoimitusta ja päätyi itsekin kuvaan. Julkaisen tämän ihan siitä ilosta, että kerrankin sain kissan naaman erottumaan kunnolla kuvassa.

Toinen neiti taas ei näytä naamaansa, mutta esittelee tässä lempisisustusasiansa, ompun muotoisen soittorasian ja lelukaaren (kirpputorilta molemmat, ensimmäinen Legon, toinen Ikean). Leikkimaton ompelin aikoinaan esikoiselle. Taivaansininen mekko on vintagea ja totta kai epäkäytännöllinen makaavalle vauvalle, mutta kun on niin söpö! (Ja sopii vauvan silmien väriin.)