Kävimme kevään ensimmäisellä (ja Höpöliinan ensimmäisellä, mikä tietysti on paljon merkittävämpää ja koko tämä juttu ansaitsisi tulla aloitetuksi sillä) kirppismatkalla, pitkästä aikaa Loimaalla. Päivä oli varsin miellyttävä ja rento, Höpöliina käyttäytyi hienosti eli enimmäkseen nukkui silloin, kun pitikin, ja antoi vanhempien tutkia paikkoja.
Jälleen kerran tuli todistetuksi, että kaivaminen kannattaa. Kierrätyskeskuksen ilmaislaarin pohjalta dyykkasin esiin 1950-luvun graafisen viskoosiverhon - parittoman, mutta kuosi on hieno.
Ja erään kirppiksen nurkassa nököttivät hiukan ylihinnoitellut vanhat nukenvaunut, joista tarkemman tutkimuksen tuloksena löytyi tällainen ihan oikean vauvan kokoinen, söpösti kauhtunut puuvillamekko.
Kaivaminen näyttää todellakin kannattaneen. Tuntuu että 50-luvun verhoja hienolla printillä ei meinaa löytää enää mistään.
VastaaPoistaMeitä keräilijöitä on jo niin paljon, ettei tällaisia jää kirppiksille vanhenemaan. En muista, koska itsekään viimeksi olisin löytänyt mitään tämän tyylistä.
PoistaOlipa hieno löytö! Onnittelut! Kyllä vieläkin jotain löytää, mutta pitää tosiaan olla sinnikäs. Parhaita paikkoja ovat vähän sotkuiset kirppikset. Kierrätyskeskuksista en ole löytänyt enää mitään. Ne ovat niin steriilejä ainakin täällä Espoossa, melkein kuin tavarataloja. Luulen, että henkilökunta siellä kerää parhaat palat talteen eivätkä ne koskaan pääse myyntiin.
VastaaPoistaKiva muuten että jaksat kirjoitella blogiasi, niin moni tuntee siirtyneen Instragramiin (minäkin), mutta se on vähän tylsää. Blogit ovat paljon hauskempia.
Olen samaa mieltä - sotkuiset kirppikset ovat parhaita! Liian siisteille kirppiksille ei niin ikään huolita ns. kakkoslaatua eli esim. vähän rikkinäisiä tekstiilejä, jotka voisi korjata tai kierrättää uudeksi. Epäilen, että pikkuvikaista vintageakin joutuu roskiin joissain paikoissa :(
PoistaInstagramia en ole vielä opetellut, eikä ehkä aivokapasiteetti riitäkään opettelemaan vauva-aikana... Hopeapeili toimii tässä osoitteessa näillä näkymin vielä pitkään.
Olen lukenut jostain myös tuosta, että jos vaikka nappi puuttuu niin ei kelpaa myyntiin. Monet pikkuviat (tai isommatkin) hoituis korjaamisella. Kyllä minä ainakin ostan semmoisia, joissa on korjaamista, kuten äskettäin jakun, josta puuttui ainakin kaksi nappia ja olkatoppaukset olivat muualla kuin olalla. Jossain sentään vielä myydään semmoisiakin, Ja eikö ne voisi näillä hienommilla kirppiksillä (tai joku muu nimihän kuin kirppis, niillä sitten onkin) myydä niitä merkinnällä korjattava tai laittaa sen ilmaislaarin ainakin. Onneksi jossain niin onkin, kun sinuakin noin onnisti:)
VastaaPoistaIlmaiskorit tai kakkoslaatuluokitus olisivat ehdottomasti parempi systeemi kuin korjauskelpoisten vaatteiden roskiin heittäminen. En tiedä, miksei kaikilla kirppiksillä ole näitä käytössä.
Poista