Vauvan kanssa on jo oltu liikkeellä sen verran, että joitain kirppislöytöjä olen onnistunut tekemään; vauva itse taas on saanut edelleen lahjaksi kaikenlaista söpöä ja ihanaa. Molemmilla meillä on esimerkiksi uusi mekko. Vauvan romanttisen kaunokaisen, ensi syksyn kokoa, teki Marjo...
...ja minä löysin oman tummansinisen 50-luvun paitapukuni Pelastusarmeijalta sopuisaan kuuden euron hintaan. Puku on puolileveä, hyvin painavaa kangasta - ehkä pellavaa - ja vaikuttaa käyttämättömältä. Mutta sanokaa: valkoinen kaulus, helposti irrotettava; pidänkö vai poistanko?
Yksityiskohtaherkkuja. Kukka- tai pikemminkin hyrräkuviot on kirjailtu kankaaseen...
...ja yksityiskohdat tekevät kokonaisuuden pikkuruisessakin mekossa!
Onpa kauniit mekot! Minä kyllä pitäisin kauluksen, kun se on aitoa 50-luvun tyyliä, ja valkoinen värikin toistuu puvun kuvioissa. :) - Lotta.
VastaaPoistaNiin, tämä kauluksineen kutsuu valkoiset hansikkaat-valkoiset kengät -tyyppiseen vapputyyliin... Minä vain valitettavasti olen sitä ihmislajia, jolla valkoinen ei pysy kauan valkoisena. :)
PoistaOn kivat mekot kumpaisellakin! En kyllä tiedä, kummin olisi parempi tuon kauluksen kanssa. Onko tuon valkoisen alla siis hamekangasta oleva samanmuotoinen kaulus? Minä ostin joskus Joensuun Kontista kangasta joka oli kovasti tuon näköistä, mutta siinä oli kirjottuja rusetteja. Ei aavistustakaan mitä se kangas on. Painavahkoa sekin. Tein siitä mekon, josta on joskus tarkoitus juttu tehdä. Ensin olisi kyllä silityshommia, kun on ryppyisenä kaapin hyllyllä.
VastaaPoistaValkoisen alla on vähän leveämpi kaulus puvun kangasta. Valkoinen on ehkä tehtykin sillä mielellä, että sen voi helposti irrottaa ja pestä ilman muuta pukua. Puvun iän näkee myös siitä, että siihen on valmiiksi lisätty ns. hikilaput kainaloihin, pesua helpottava elementti sekin ajalta ennen pesukoneiden yleistymistä.
PoistaUpea tuo valkokauluksinen puku. Muistan 1950-luvulta keltaista samantyyppistä kangasta. Hyvä, että kauluksen voi irrottaa pesua varten. Hikilaputhan olivat tärkeitä ainakin ennen deodoranttien käyttöä.
VastaaPoista- Milloinhan deodorantit muuten tulivat yleisiksi? - Itse muistelen, että tulin niistä jotenkin tietoiseksi 1950-luvun puolivälissä. Olin silloin noin 10-vuotias ja asuin maalla.
Deodoranttimainoksia on jo 1950-luvun lehdissä, mutta enemmän 60-luvun puolella. Voi olla, että ne ovat yleistyneet silloin, kun kosmetiikan käyttö on muutenkin tullut tavallisemmaksi. Tarkempaa tietoa minulla ei asiasta ole, onko jollakulla lukijoista?
PoistaLaitapa joskus tuo sininen leninki yllesi sekä ilman kaulusta että kauluksen kanssa. Kasvoja vasten näkee paremmin kauluksen sopivuuden.
VastaaPoistaPikkuisen karderoobi sen kuin kasvaa. Soma mekko.
Pirjo
Kiitos Pirjo vinkistä, pitää kokeilla! Arastelen vähän käyttää puhtaanvalkoista väriä, mutta ehkä se tummansinisen kanssa menee.
PoistaHei!
VastaaPoistaPitäsin kauluksen ja poistaisin vasta kun tahriintunut :)
t.Päivi
Joo, ehkä näin, sillä se on varmasti ihan käyttökelpoinen kummallakin tavalla - ilman kaulusta ja sen kanssa.
PoistaKivat mekot. Tekisin kuten tuntuu parhaalta. Jos valkoinen kaulus ei tunnu omalta turha sitä on väkisin pitää. Voihan kauluksen säästää vaaleampaan asuun tai juhlakäyttöön tuossa mekossa.
VastaaPoistaTotta, pitää kokeilla ja sovitella!
PoistaHeippa! Löysin blogiisi tänään Pohjalaisessa olleen Kierrätyskeiju-jutun myötä. Kiva löytää blogi, jossa pukeudutaan ommeltuun, vanhaan, kierrätettyyn ja tuunattuun. Jään seurailemaan. Aurinkoista kevättä!
VastaaPoistaHei Kaisu! Tervetuloa mukaan :)
Poista