Pieni vilaus vauvankin mutruista pikku naamaa - ehkä hänen yksityisyytensä ei tästä vielä romutu. Olemme tässä lähdössä työtilaisuuteen; minusta ja muusta työryhmästä otettiin kuvat syksyllä ilmestyvän vintagehenkisen kirjan katalogiesittelyä varten. Kun katalogi ilmestyy, lupaan vihdoin täälläkin paljastaa, mistä on kysymys. Itse promokuvaan onnistuin löytämään yhden jo ylleni mahtuvan vintagepuvun kaapistani, hurraa!
Tässä kuvassa minulla on trikoota, tämän hetken arkista perussettiä: ketjukaupan imetyspaita ja Nanson toimistokelpoinen napakka hame. Konepestävät imetyspaidat, joita ei tarvitse mitenkään sääliä, ovat tarpeen, koska vauva syö (ainakin) parikymmentä kertaa vuorokaudessa. Hameissa taas jousto on hyväksi, sillä ei tuo vyötärö vielä entisensä ole; tuntuisi turhalta ostaa hyvin istuvia vaatteita nyt, kun ei yhtään tiedä, mihin tahtiin palautuminen sujuu.
Vauvan tipunkeltainen froteehaalari on minun vanha vaatteeni - ihanaa, että äitini aikoinaan tajusi säästää muutaman vauvanvaatteen!
Ihana, ihana kuva - ja olet niin onnellisen näköinen. Ja vauva suloinen mutrusuu <3
VastaaPoistaJa täytyy kyllä sanoa, että eipä kuvan kropasta uskoisi, että vauvan syntymästä on niinkin vähän aikaa - upeassa kuosissa olet!
Oikein hyvää ja kiireetöntä aikaa sinne vauvelin kanssa!
Oi, miten ihana kuva sinusta ja pikkuisesta! Käsittämättömän hehkeältä ja hoikalta jo nyt näytät, ja banaaninuttura on tietysti ikityylikäs kampaus. :) Onnea myös kirjaprojektille, jännittävää kuulla mitä se pitää sisällään! - Lotta.
VastaaPoistaKiitos kommenteista. Vauvahan on tässä kuvassa sijoitettu strategisesti vyötärölinjan päälle, joten koko totuus ei ole aivan noin hehkeä :)
VastaaPoistaTipunkeltaista äidiltä tyttärelle. Onnellisuus suorastaan paistaa kasvoiltasi. Pirjo
VastaaPoistaKiva yhteinen asukuva teistä molemmista! On hauskaa kun voi pukea lapselle jonkun itselläkin olleen vaatteen:) Metsäntyttö
VastaaPoista