Kotirouvan muotia, 1958

Ja vielä kerran hyvää alkanutta vuotta! Halusin skannata teille kansikuvan, mutta kumman vähän tammikuun lehtiä on muuten jo aika kattavassa arkistossani. Viuhka-lehti vuoden 1958 alusta löytyi kuitenkin. Siinä on tilanteeseeni mitä sopivin vauva-aiheinen kuva, ja sisäsivuilla lisää äitiysasiaa.

Muu perhe aloittaa huomenna työt ja koulun joululoman jälkeen, mutta minä ja kissa jaamme tästä lähin kodin hengettären tehtävät (syöminen, nukkuminen, hajamielinen ikkunasta tuijottelu, välillä lievä rapsutuksen ja silityksen kerjäys). On vieläkin vaikea uskoa, että olen pitkään poissa työelämästä - en varmaan kokonaan malta, mutta enimmäkseen. Tosin sitten, kun vauva on sylissä, ajatukset ovat luultavasti vielä enemmän jossain ihan muualla.

Viuhkan tamminumerossa 1958 oli tähän tilanteeseen sopiva muotijuttu: miten kotirouva tai kotiäiti pukeutuu kivasti, mutta töihinsä sopivasti ja edullisesti. Muotitoimittaja on valinnut kotirouvan asut valmisvaatemallistoista olettaen, ettei pikkurouva voi käyttää suuria summia vaatteisiin eikä elämään kuulu "ns. vaativaa edustusta" kuten vaikka johtajien rouvilla.

Avauskuvassa on ulkoiluasu. Viime leikkipuistokaudella istuin hiekkiksen reunalla lähes kaikissa mahdollisissa muissa asuissa paitsi niin sanotuissa kätevissä ulkoiluvaatteissa; tässä olisikin takki minun makuuni. Takki on kuvatekstin mukaan Wieniläisen Pukimon hamsterivuorinen, velourkankainen malli. Kauluksen voi nostaa pystyyn, jos äitiparka palelee. Täydentäisin tuota silti hatulla ja huivilla!

Keittiötyöt veivät ja vievät kai edelleen kotiäidin ajasta suuren viipaleen. Punavalkoraitainen keittiötakki ja siihen sopiva, hiuksia ruoankäryltä suojaava hilkka ovat Marimekkoa. Tämäkin asu on minusta kiva, pidän pystyraidasta paljon enemmän kuin vaakaraidasta. Hiusten suojaaminen käryltä ei ehkä nykyisissä peseytymisolosuhteissa ole yhtä tärkeää kuin 1950-luvulla.

Mukava kuva, jossa äiti leikkii lasten kanssa pehmoleluilla. Tämä asu vastaa nykyisiä plyysiverkkareita: se on tarkoitettu huolettomaan kotona oleskeluun. Pepitaruudulliset housut ja valkoinen villajumpperi ovat Stockmannilta.

Viimeisen kuvan asut ovat vähän vapaampiin hetkiin. Harmaansininen jakun ja kotelopuvun yhdistelmä sopii "juhlavampiin tilaisuuksiin", se on Leninki- ja kappa-aitan Anne-mallistoa. Puhelimessa äiti (tekstissä "pikkurouva") juttelee ystävättärelleen ja sopii kyläilystä; yllä on Marimekon kitinvärinen jerseysukka. En ole aivan varma siitä, miten hyvin joustava sukkapuku sopii vastasynnyttäneelle naiselle, mutta isompien äidille se varmasti onkin toimiva ja helppo ratkaisu.

Olisi kiva kuulla muilta äitiyden kokeneilta vintageharrastajilta ideoita imetyskauden asuiksi. Edestä napitettava paitapuku on ainoa keksimäni vaihtoehto. Järkikin sanoo, että vaikeasti pestäviä vaatteita ei kannata käyttää pikkuvauvavaiheessa, eikä ehkä muutenkaan niitä kaikkein upeimpia ja harvinaisimpia aarteita...