Kierrätyskeijukuulumisia

Olen pitänyt täällä vain  harvakseltaan seurantaa Kierrätyskeijuista, mikä on noloa, koska olen kampanjan perustajia. Syynä on ehkä se, että kampanja on rullannut eteenpäin omalla painollaan. Ei ole tehnyt heikkoakaan, eikä ole ollut aikaakaan kierrellä kaupoissa tai nettikaupoissa. Olen ostanut tämän vuoden puolella uutena lapselleni juoksulenkkarit, siinäpä se.

Käytettynäkään en ole tehnyt isoja hankintoja, koska kesäasunnon hankinta sai aikaan akuutin säästötarpeen. Ostin helmikuussa yhden neuletakin (1 €), en muuta. Olen huomannut tiettyjä puutteita vaatevarastossa - olen kaipaillut esimerkiksi mustaa villakankaista kapeaa hametta kylmän vuodenajan käyttöön. Vielä odotan, että se oikea hame tai kangas, josta voin ommella sellaisen, tulee vastaani jollain kirpputorilla. Ja olen ollut siinä entistä itseäni fiksumpi, etten ole sännännyt ostamaan jotain sinne päin olevaa, vaan malttanut odottaa.

Tyytyväinen olen siitä, että jaksoin panna pystyyn blogikirppiksen, tienata sillä vähän remonttirahaa kesäasuntoon ja toisaalta saada käyttämättömät vaatteeni kaapista kiertoon ja ilahduttamaan seuraavia käyttäjiä. Vielä on tavaraa myymättäkin, mutta ilahduttavaa, että kaikista kategorioista on ainakin jotain ostettu. Mutta eikö kukaan oikeasti halua niitä pilkkumekkoja? Pilkkumekkohan on parasta, mihin ihminen voi pukeutua!

Tämän päivän asuun valitsin kierrätyskeijuteeman hengessä tietoisesti vaatteita, joita en vielä tänä vuonna ole käyttänyt: vuonna 2011 ostetun fuksia-valkoisen ruusukuvioisen puseron ja vuonna 2010 ostetun harmaan leveän villakangashameen. Hyvin toimivat.