Talvessa on se tylsää, että koko ajan tarvitsee perusvaatteita. Kuten niitä pitkähihaisia trikoopaitoja neuletakkien alle ja riittävän lämpimiä sukkahousuja. Näiden hankkiminen ei ole suosikkihommaani, mutta nyt tartuin toimeen kirppiksen alessa (vanha tekstini kirppiksen alessa toimimisesta täällä), pengoin myymälää varmaan yli tunnin ja löysin esimerkiksi käyttämättömän, yksinkertaisen mustan venepäänteisen trikoopaidan, joka kaiken lisäksi oli reilun kaupan puuvillaa - vaikkei asialla ole kovin paljon merkitystä enää näin toisella kierroksella.
Löysin myös muutaman käyttövaatteen pojalleni; kokoluokassa 140/146 cm ei ole ihan helppo löytää ehjinä kiertoon päässeitä vaatteita. Niin, ja itselleni uudet verkkarit. Omistan tosiaan sellaiset ja onnistuin jopa käyttämään edelliset loppuun. Niistä, uusistakaan, ei tule kuvaa, saati asukuvaa, käyttö rajoittuu tiukasti kuntosalin seinien sisälle!
Olen pohtinut perusvaateasiaa myös Kierrätyskeijut-kampanjan myötä. Eettisen pukeutumisen asioilla netissä seikkaillessa tulee nimittäin jatkuvasti vastaan Project 333, jossa kolmen kuukauden jaksoksi otetaan käyttöön aina 33 vaatetta ja asustetta. Kun vaatemäärä pidetään näin pienenä, niin sanotut perusvaatteet ovat useimmiten mukaan otettavien listalla.
333 ei ole minun juttuni, koska kaipaan pukeutumisessa vaihtelua enemmän kuin helppoutta, mutta olen huomannut monen muun saavan siitä hyvän rungon pukeutumiselleen. Perusvaate on kuitenkin meitä kaikkia koskettava asia, ja esimerkiksi se pitkähihaisen t-paidan löytäminen yllä kuvaamallani tavalla ei ole mitenkään itsestäänselvää.
Vasta ihan viime aikoina olen tajunnut, että jos puuvillatrikoossa on mukana lycraa, lycrakuidut kuluvat ensin poikki ja ne muodostavat vaatteeseen kamalia laikkumaisia jälkiä. Kahdessa mustassa paidassani on yläselän ja lapaluiden kohdalla tällaisia erittäin epäesteettisiä kulumia; tasaisesti haalistunut musta olisi aivan eri asia. Ei siis enää lycraa edes puuvillan seassa!
T-paidan muodossa kaulus on tärkein. Kun joku rakastaa pientä pyöreää kaula-aukkoa, minulle se on kauhistus. Haluan venepääntien tai kunnollisen V-aukon, ettei yläosa näytä liian raskaalta. Poolokaulus on ihanan lämmin, mutta yläpainotteisuuden takia en enää käytä niitäkään (paitsi jos on kylmempää kuin -10, harkitsen).
Ja siinä olivat vasta pääntien leikkaus ja materiaali - en edes ottanut kantaa väriin, hihan pituuteen tai hihan ja vartalo-osan istuvuuteen. Tämä kaikki vain siksi, että käytän paitoja neuletakin alla. Kuinka vaikeaa tämä olisi, jos käyttäisin t-paitaa näkyvänä asusteena?
Ammattilaisten ajatuksia pukeutumisen järkeistämisestä ja vähän t-paidoistakin täällä - minä vain haastattelin ja kirjasin muistiin.
Kaikkea kaunista menneiltä ajoilta.
Olet kyllä niin oikeassa! Perusvaatteiden hankinta ei ole ihan niin ongelmatonta. Ja nykypäivänä jos haluaa löytää vaatteen tai kankaan missä ei ole lycraa niin se vasta työn ja tuskan takana onkin! Erityisesti nuo treenivaatteet menevät äkkiä huonoon kuntoon sen lycran pettämisen ansiosta. Nytkin tuolla on kaapissa pari balettipaitaa joissa on yläselässä outo pussittava kohta josta hiki on syönyt lycrasäikeet poikki. Ah miten nättiä. Onneksi en käytä niitä muuta kuin treenaamiseen.
VastaaPoistaPääntie on myös hankala asia. Käytän pääasiassa samoja pääntiemalleja kuin sinä, vene- ja v-pääntietä, mutta joissakin tapauksissa olisi tarvetta myös pyöreälle pääntielle.. Eli kaapissa pitäisi löytyä peruspaitoja/aluspaitoja sekä pyöreällä että v-pääntiellä, sekä tummana että vaaleana. Huh mikä viidakko!
Käytän aina neuletakkien alla hihattomia toppeja, joita on helppo löytää kirppiksiltä, koska niihin ei tule pinttynyt kainalohiki -ongelmaa. Kirppiksellä tähtäimessäni ovat nyt puuvillaiset neuletakit, koska uusissa on tätä nykyä aina seassa polyamidia tms, jolloin ne nyppyyntyvät lähestulkoon ennen kuin pääsevät kaupasta ulos. Vastikää löysin meidän Emmauksesta parilla eurolla silkkisen neuletakin! Pitkähihaisissa trikoopaidoissa inhoan nimenomaan kaikkia sekotteita, jotka tuntuvat aina hiostavan. En vaan halua muovia ylleni.
VastaaPoistaToisaalta paitapuseroprojekti, josta aiemmin kirjoiteltiin, etenee hyvin: olen pakottanut itseni muuttumaan paitapuseroihmiseksi, koska niitä on kirppiksillä niin kamalan paljon! Olenkin löytänyt muutamalla eurolla silkkipaitapuseroita, joita käytän villapaidan alla. Yöpaitana käytän nykyään miestenpaitoja, koska niitäkin ovat kirpputorit kukkuroillaan ja hinta usein 1,50. Ne ovat usein täyspuuvillaa ja erittäin kestäviä.
Laura H
Rhia, lycrattomat treenivaatteet ovatkin varmaan mahdottomuus - jotenkin en näe vaihtoehtona villaisten hiihtohousujen käyttöä tähän tarkoitukseen :)
VastaaPoistaLaura, silkkineuleet ovatkin ihania! Minulla on ollut ilo omistaa pari, mutta kauniisti sanottuna kasvoin niistä ulos.
Minulla myös pitää kaula- aukon olla V tai vähän laajempi pyöreä . Poolo ei hyvä , mutta sellainen putous - mallinen kylläkin .
VastaaPoistaPutousmalli on valitettavasti sellainen, että sitä löytää vain, kun se sattuu olemaan muodissa - viimeksi 2000-luvun alussa muistaakseni. Minustakin se on kiva ja pukeva.
Poista