Ensimmäinen syyspäivä

Hieno kesä on vihdoin kokonaan ohi. Elokuun viimeinen olikin täysi kesäpäivä: olimme iltapäivään saakka puistokirppiksellä myymässä ja vieläpä hyvin tuloksin, sitten grillasimme ja söimme pihalla. Tämä aamu valkenikin tylsemmissä merkeissä. Kurkku oli kipeä, ja suunnittelemani sienireissu sai jäädä, vaikka ajatus mustatorvisienistä ja herkkutateista houkuttikin.

Meni sitten kotoiluksi. Säilöin avomaankurkkuja, leivoin omenapiirakkaa; mies teki sadonkorjuun hengessä lounaaksi vihannes-ohrahelmimuhennosta ja päivälliseksi palmukaali-suppilovahverorisottoa. Perkasin kirppismyynnin jämät Uffille ja Pelastusarmeijalle ja siivosin yhdessä lapsen kanssa hänen huonettaan. Muokkasin sopivaksi toukokuussa syksyksi ostamani paitapuvun ja etsin kauniit napit kesän suurella kirppisreissulla ostamaani pinkkiin villaiseen kävelypukuun. Välillä heiteltiin superpalloa kissalle, joka sinkoili sen perässä kuin pahainen pentu (se on oikeasti jo nelivuotias).

Oikeastaan on mukava oleilla kotona ja sisällä ihan rauhassa.