sunnuntai 31. elokuuta 2014

Syksyn avaus

Huomenna on syksyn ensimmäinen päivä, ja luvassa koko viikoksi kaunista, aurinkoista, melkein kesäistä säätä - sopivaa terassikahveihin ja sienimetsään ja kaikkeen muuhunkin ulkoiluun. Olen aina ollut sitä mieltä, että syyskuussa pukeutuminen on kiinnostavinta, kun hatut, käsineet ja huivit sopivat vuodenaikaan, muttei vielä ole niin kylmä, että koko asu pitäisi peittää takilla. Vaatevalikoima on nyt paljon tavallista pienempi, mutta onneksi asusteet yhä sopivat!

Minun piti skannata tähän kenkämainos vuodelta 1936, mutta skanneri on rikki. Makupaloiksi siis syyskuiset kannet vuosilta 1936, 1953 ja 1960.




perjantai 29. elokuuta 2014

Mekko sai syysasusteet

Mekkoja kun ei ole nyt kovin monta käytössä, on asukuvissakin tavallista enemmän toistoa. Tässä DIY-äitiysmekkoni syksynnettynä mustilla asusteilla. Samalla voi havainnoida vatsan kasvua, jota todellakin on parissa viikossa tapahtunut.

huomatkaa myös tuulessa lentävä tukka 

Mustat lisäykset ovat luottoasusteitani: 50-luvun Desiree-kengät ja kapea nahkavyö ovat olleet kaapissa jo vuosia, ja 50-luvun villakangasjakku on hyvä perusmalli, joka varmasti pysyy käytössä pitkään. Jakku ei tietenkään nyt mene kiinni, mutta vielä on riittävän lämmintä käyttää sitä auki.

Töiden ja odotuksen lisäksi loppukesän askareisiin kuuluu myös tällaista.


Herkkutattisaalista tuli parissa tunnissa pieneltä alueelta muutama kilo, ja tämä piiras valmistui pojan sukulaissynttäreille sunnuntaiksi. Meillä on syöty myös tattipastaa ja -risottoa sekä pakastettu monta rasiallista tattia talven varalle. Vaikka et olisi koskaan sienestänyt, juuri tänä viikonloppuna on oikea aika kokeilla!

Ja jottei liian vakavaksi menisi, naaman rentoutukseksi otettu ylijäämäruutu:


Hauskaa viikonloppua!

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Vuosi ilman uusia vaatteita jatkaa Kierrätyskeijujen työtä

Kierrätyskeijut-kampanja on edennyt niin, että vuodesta kaksi kolmasosaa on takana. Ainakaan minulle paasto uusista vaatteista ei ole tuottanut sen kummempaa tuskaa, vaikka raskaus toikin uuden muodon ja uudet haasteet - tällaisia tilanteita vartenhan jätimme systeemiin järjen mentävän aukon. Parikymmentä blogia lähti mukaan kampanjaan, jota olemme hyvin pienin resurssein (lue: ehtiessämme töiden, perhe-elämän ja kaiken muun arjen lomassa) pitäneet yllä, ja se on hienoa!

Nyt on myös tarjolla uusi mahdollisuus teille, jotka toistaiseksi olette seurailleet vierestä tai joilla ei ole omaa blogia. Siivouspäivän ja Yhteismaa ry:n Vuosi ilman uusia vaatteita toimii käytännössä aivan samalla idealla: osallistujat sitoutuvat olemaan vuoden ajan ostamatta uusia vaatteita tai asusteita. Kierrätettyä saa ostaa, oman varaston kankaista ja langoista voi tehdä uutta, ja hätätilanteiden kuten hajoavien urheiluvarusteiden tai juuri raskauden varalta kampanja sallii kolme perusteltua poikkeusta säännöstä. Kun tämä malli on nyt tullut tutuksi, ajattelin, että voin hyvin sitoutua samaan kulutusperiaatteeseen vielä jatkoajaksi.

Vuosi ilman uusia vaatteita -projektilla on takanaan Keijuja suurempi taustajoukko, ja siksi ehkä myös enemmän tapahtumia ja muuta mielenkiintoista toimintaa netin ulkopuolellakin. Kampanja alkaa lauantaina, jolloin vietetään myös seuraavaa Siivouspäivää - mikä mainio tilaisuus hankkia tarpeelliset jutut käytettynä! Tällä kertaa en itse ole myymässä, sillä vietämme poikamme 10-vuotispäivää, mutta ehkä ostajana käväisen aamukierroksella. Turussakin myyntipaikkoja on kartalla kivasti, muun muassa sekä Kupittaan että Peltolan siirtolapuutarhoilla on oma tempauksensa.

Edit: Yksi syy välttää tai ainakin harkita tarkkaan uusien vaatteiden hankkimista on niiden kemikaalikuorma. Tässä Ylen tuore uutinen aiheesta.

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Aioin ommella...

...sillä löysin kuin löysinkin kaapistani oikeansävyisen ruskean kankaan pallohörhelönauhaan, josta täällä muutama päivä sitten puhuin. Mutta minulla oli liian innokas apulainen.


Kolme eri kertaa tuli Lilli kaavojeni ja kankaani päälle makaamaan, vasta myöhään illalla sain osat lopulta leikatuksi ja sitten ei enää jaksanutkaan ommella. Tänään on sunnuntaitöitä, joiden lopputulos aikanaan kiinnostaa Hopeapeilin lukijoitakin, joten tästä DIY-postauksesta tulikin tällä kertaa tervehdys kotimme hengettäreltä. Mau.

torstai 21. elokuuta 2014

Arkiasu: kuosipaita ja kapea hame

50-60-luvun nauhakengät Alles Gute Vintage
trikoohame Pelastusarmeija (Indiska)
50-60-luvun banlonpaita vanha kirppislöytö

Tämän viikon ajan olen kokeillut mustan perustrikoohameen yhdistelemistä yläosiin. Lyhyt, suora, sivuhalkioinen 60-luvun kaulukseton pusero sopi kivasti, ja niin mielestäni myös tämä vaatekaapissani pitkään vaikuttanut kuosillinen pusero. (Olen pitkään ajatellut, että kuosi on leopardia, mutta se on itse asiassa jonkinlainen kasvikuvio.) Puserossa on joustoa niin, ettei se näytä pinnistetyltä; hame tekee jo poikittaislaskoksia, mikä tarkoittaa, että etukappaleessa pitäisi olla enemmän tilaa.

Näistä kuvista myös huomaa, miten vyötärösauman paikka vaikuttaa vartalon muodon hahmottamiseen. Empirelinja suorastaan huutaa, että helman alle peittyy vauvamaha, mutta tällaisella asulla voisi vielä juuri ja juuri luulla, että rouva on hiukan lihonut.

maanantai 18. elokuuta 2014

Samikset

Minulla oli päälläni tämä ruskeapalloinen klassikkopuseroni, kun huomasin kangaskaapissa lojuvan kasan röyhelönauhaa.



Mitenkähän nämä kaksi yhdistäisi toisiinsa, kun ovat selvästi sukulaisia keskenään?

perjantai 15. elokuuta 2014

Päivän asu ja kierrätyskuulumisia

Tänään sovellamme äitiysvaatekäyttöön niin sanottuja tavallisia vaatteita. Ajallisesti liikutaan lähempänä nykypäivää kuin Hopeapeilissä yleensä; pusero on 80-lukulainen ja hame ehkä 90-luvun alkupuolelta.

kaikki asun osat kirppislöytöjä. kuvan otti vauvan isosisko

80-90-luvun vaatteiden väljyys ja kuminauhavyötäröt toimivat hyvin raskausaikana. Tavallisesti en käytä tällaisia laskoshameita, koska ne saavat helposti vatsan pömpön näköiseksi, ja sillähän ei nyt ole merkitystä. Suunnittelin pitäväni syksyn mittaan paljonkin tavishame vatsan yli vedettynä -asuja, mutta käytännössä esimerkiksi trikoohameet eivät näytä näin puettuina järkeviltä enää monta viikkoa. Harmi, mutta pitää keksiä muuta. Puseroa muokkasin lyhentämällä vähän hihoja; muuten se sai pitää suorat linjansa ja väljyytensä. Vielä kun keksisi, miten tuon liukkaan kankaan saisi pysymään paikoillaan hameen alla - sillä on taipumus nousta ylemmäs ja pussittaa.

Hame ja pusero ovat molemmat uusia, odotusta varten hankittuja. Seuraa kierrätyskeijutiedote: olen heinä-elokuun aikana ostanut paljon tavallista enemmän vaatteita, koska jo olemassaolevista vaatteistani vain harva enää nytkään näyttää järkevältä. En ehkä kaikkea muistakaan, mutta ainakin olen ostanut

- kolme äitiysmekkoa (ja tehnyt sen yhden täälläkin esitellyn)
- äitiyshousut, joista pätkäisin sortsit
- yhden äitiysneuleen ja yhden -villatakin
- kolme tai neljä äitiysmallista hametta eri vuodenaikoihin
- muutaman äitiystopin ja -paidan
- tukivyön
- äitiysmallisia sukkahousuja syksyksi ja talveksi (näitä uusina, sillä kirppisten anti on vähäinen)
- alusvaatteita (uusina)

Rahaa ja kesäloma-aikaa on mennyt, mutta ilahduttaa, että olen lähes kokonaan selvinnyt ostamalla käytettyä. Kaikki hankkimani vaatteet eivät ole ihan ominta tyyliäni, mutta kompromisseja on tehtävä etenkin, kun odotuksen loppuvaihe osuu vuoden kylmimpään aikaan, jolloin pukeutuminen on muutenkin vaikeaa. Kirppisten tarjonnasta päätellen suomalaiset odottajat pukeutuvat farkkuihin ja mustiin paitoihin, mutta sinnikkäästi etsimällä olen löytänyt muutakin ja niillä muutamalla vanhalla äitiysvaatekaavallani saan täydennetyksi puvustoa sitten, kun edes 80-luvun puserot eivät enää mahdu päälle.

maanantai 11. elokuuta 2014

DIY: 1960-luvun äitiyspuku

Vintageäitiysvaatteita ei ole helppo löytää. Minulla on yksi A-linjainen äitiyspuku jostain 60-luvulta, monta vuotta sitten ostettu, jonka sivusaumoista otin sisään voidakseni käyttää sitä normaalikauden vaatteena. Nyt ratkoin sen saumat taas auki, mutta kieltämättä kaipaan vähän vaihtelua odotusajankin vaatevarastoon.

Kaavoja onneksi on tarjolla. Tämän 1960-luvun alkupuolen Stil-kaavan sain lainaksi Alles Gute Vintagen Ritalta (kiitos!), ja päätin toteuttaa siitä vain mekon, en jakkua. En nimittäin usko, että kykenisin napittamaan tuota selkäpuolta ilman apua.

Ihania kampauksia näissä kaavakuvissa!

Puvussa on hauska yksityiskohta ajalta ennen joustavia kankaita: vatsan alle on ommeltu poikittainen laskos, jonka avaamalla saa lisätilaa. Muuten puvun väljyys on koottu kuminauhalla, joka kulkee vyötärösauman kohdalla. Koska käytin kuviollista kangasta, päätin jättää laskoksen ompelematta ja tulla näin aluksi toimeen tyhjän tilan kanssa. Kangas on jämerää 60-luvun puuvillaa, joka tätä ennen oli palvellut isokokoisen ihmisen tunikana tai lyhyenä kesämekkona. Eikö olekin ihanat värit!


Kangas ei valitettavasti aivan riittänyt, ja jouduin jatkamaan yläosan kumpaakin puolta lisäpaloilla. Onnekasta kyllä se ei nopeasti vilkaisten erotu lopputuloksessa... Tällainen puvustani tuli.


Hameen pituus on juuri oikea, ja se on myös riittävän kapea. Kapeat hameet, jotka eivät kuitenkaan ole aivan kapeita, ovat turhauttavia! Tätä tyhjää tilaakin vielä on, mutta kyllä se täyttyy. Koska kankaassa on myös mustaa eikä se ole kesäisen ohutta, tarkoitukseni on käyttää tätä pukua mustan jakun tai neuletakin, mahdollisesti jonkin aluskerroksenkin, kanssa loppusyksyyn saakka.


Kaava olisi ollut helppo, jos kankaani olisi riittänyt kokonaisiin kaavanosiin kerralla. Teen tällä kaavalla todennäköisesti toisenkin puvun, sillä jotain juuri tällaista, ryhdikästä mutta kuitenkin mukavaa, kaipaan odotusajan pukeutumiselta.

perjantai 8. elokuuta 2014

Päivänvarjovinkki


Sievintä sateenvarjoaan voi hyvin näilläkin säillä ulkoiluttaa, päivänvarjona. Hopeapeilin kansikuva 8/1961 soinnuttaa tyylikkäästi varjon ja puvun toisiinsa.

tiistai 5. elokuuta 2014

Uusi siluetti

Lupasin asukuvan ja tässä se tulee. Mukaan on pakattu muutakin informaatiota kuin itse asu, sillä muotoni on muuttunut. Tämä pyöreys ei ole kesäkiloja.


Mitä mainioin 40-vuotislahja oli kuulla tulevan perheenjäsenen sydämenlyönnit reilua viikkoa ennen syntymäpäivääni. Vauvamme syntyy vasta tammikuussa ja olisimme ehkä pitäneetkin asiaa vielä hetken salassa siltä varalta, ettei kaikki menekään toivotusti - mutta minkäs teet, kun tällä anatomialla vatsa puskee näkyviin heti, kun raskauden toinen kolmannes käynnistyy!


Pilkkupuku on lähes ainoa vaatteeni, joka sekä mahtuu minulle että on siedettävä asu näillä helteillä. Yleensä vieroksumani trikoo on järkevä vaihtoehto tällaisen alkavan vauvamahan kanssa, kun tavalliset äitiysvaatteet ovat vielä liian isoja. Tämäkin on tosin äitiysvaate, ketjukauppamallistoa, mutta kirppikseltä ostettu. Muut varastoon hankkimani äitiysvaatteet ovat syksyyn ja talveen sopivia; arvelin, että kuumin kesä sujuisi vielä tavallisilla vaatteilla, mutta toisin kävi.

Hopeapeili ei suinkaan ole muuttumassa raskaus- tai vauvablogiksi enkä aio rasittaa teitä yksityiskohdilla esimerkiksi sokerirasituskokeen tuloksista. Tyyliblogissa raskaus tulee kuitenkin esiin pukeutumiseen liittyvinä pulmina. Kun on tottunut pukeutumaan istuviin, melko vartalonmyötäisiin vaatteisiin, on oikeasti vaikeaa löytää samaan tyyliin sopivia äitiysvaatteita - etenkin, kun on mukana Kierrätyskeijuissa ja välttää siksi uuden ostamista. Netistähän löytyisi kaikenlaista odotuskivaa uutena, mutta aion lähinnä luottaa kirppisten antiin ja ompelukoneeseeni. Mielelläni myös kuulisin ideoita muilta raskauden kokeneilta vintageharrastajilta, miten ratkaisitte odotusajan pukeutumiskysymyksen. Kommenttikenttä on vapaa!

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Ja arvonnan on voittanut...

Kirjapalkinnon arvonnassani nappasi tällä kertaa Koivurinteen Akka, joka suositteli vierailemaan Mäntän kuvataideviikoilla. Voin yhtyä suositukseen: meillä on sukulaisia Mäntässä, ja muutamana kesänä olemme tutustuneet siellä taidetarjontaan ja söpöön pikkukaupunkiin - josta löytyy jopa yöelämää! Onnea voittajalle, lähetäpä minulle yhteystietosi blogin meiliosoitteeseen hopeapeiliblog@gmail.com

Olemme karujen tosiasioiden äärellä; huomenna aloitan työt mukavan ja rentouttavan kesäloman jälkeen. Lupaan teille pitkästä aikaa asukuvankin, jos alkavalla viikolla on edes jonain päivänä siedettävä lämpötila. Kuvan kenkiä en tosin vielä pue jalkaan, vaan vasta syyskuun puolella; ne ovat kesän suosikkilöytöni Alles Gute Vintagen upeasta tarjonnasta. Hauskaa arkea kaikille muillekin, jotka palaavat töihin huomisaamuna!