maanantai 31. maaliskuuta 2014

Postimyyntiaarteita

Lupasin teille, että eräästä vintagemessulöydöstä viikko sitten on paljon iloa skannausmielessä. Kyseinen löytö oli jotain todella kiehtovaa: postimyyntifirma Lana Lobellin kuvasto vuodelta 1958, kesäteema - erityisen paljon mekkoja!


Kansi kertoo paljon siitä, mitä tuleman pitää: 64 sivua hempeyttä, tyttömäisyyttä ja yltiösöpöyttä. Kannen puvun hinta 10,98 dollaria vastaa muuten nykyrahassa 68,77 dollaria eli suunnilleen 50 euroa. Tämän kuvaston "purkamiseen" ei yksi postaus riitä, mutta jostain pitää aloittaa. Olkaa hyvä, ensimmäinen mekkokatsaus!


Osa kuvaston sivuista on värillisiä, osa mustavalkoisia. Värisivuista huomaa, että vaaleat pastellivärit ovat olleet kesäsuosikkeja. Pidän yläkuvassa erityisesti raitapuvusta ja sinisestä yhdistelmäasusta, alemmassa ylänurkan valkoinen, mustalla smokkivyöllä varustettu puku on aivan upea. Erilaisia smokkivyöllisiä ja leveävyötäröisiä pukuja oli muutenkin kuvastossa paljon, tässä myös oikean yläkulman kukkaraitapuku on tällainen.



Kuvaston saatesanoissakin mainittiin, että koska tämä on 'junior and misses' -kuvasto eli nuorille naisille suunnattu, tarjolla on jännittäviä uutuusmalleja ja uutuuskankaita kuten dacronia ja arnelia; molemmat tietysti tekokuituja. Sekä vasemmassa että oikeassa alakulmassa on aika jännät puvut: toisessa sivusaumassa nyöri- ja tupsukoriste, toisessa epäsymmetriset ja graafiset koristeaiheet, jotka tosiaan pistävät silmään hempeämpien kuosien keskellä.

Tässä vähän voimakkaampiakin värejä ja lisää korostettuja vyötäröitä.


Katsokaa seuraavassa kuvassa alaoikealla olevaa pukua, jonka olkaimet voi solmia kahdella tavalla. Nerokasta!


Ruutukuoseja ja pari ääriesimerkkiä smokkivöistä. Jos olisin hyvin hoikka, käyttäisin mielelläni alavasemman pukua, jossa on leveä pitsi vyönä.


Pari mielenkiintoista selkäpuolta. Säkkipukujen mainittiin monessa kohdassa olevan "uusinta uutta", ja kivan näköinenhän tuo vaaleanpunainen onkin, paitsi etten ole ihan varma rusetista pyllyn päällä.


Lopuksi vielä pari sivua tanssiaispukuja. Tätä pitsin, tyllin ja poimujen määrää! Pidän itse kovasti ylemmän sivun oikean yläkulman harmaasta ruudullisesta puvusta, se ei ole ihan yhtä överi kuin moni muu noista. (Sanon tämän muistaen kyllä, että omistan pinkin leveähelmaisen pitsipuvun.)



Jatkan Lana Lobell -sarjaa vielä ainakin uima- ja muilla vapaa-ajan puvuilla, hameilla ja puseroilla ja erityisjutuilla kuten alus- ja äitiysvaatteilla. Kenkiä tai muita asusteita tässä kuvastossa ei valitettavasti ollut, mutta ei makeaa mahan täydeltä! Mikä oli sinun suosikkimekkosi?

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Mysteerikahvikupit

Poikkesin tänään Linkki-Kirppiksellä, joka ei yleensä kuulu vakiopaikkoihini, mutta sattui olemaan muuta asiaa sinnepäin ja pyöräilysää erinomainen. Saalis ei ollut suuri, mutta kiinnostava. Tietääkö kukaan näistä kahvikupeista mitään?


Euron yhteensä maksaneet kaverukset eivät kerro itsestään mitään, pohjassa ei ole edes leiman rippeitä. Piirrosjälki toi mieleeni jotkut ruotsalaiset Gustafsbergin tai Uppsala-Ekebyn vanhat kupit, mutta ainakaan Retro-lehtien kahvikuppispesiaaleihin nämä eivät ole päässeet.

Eipä sillä, söpöt nämä nimettöminäkin ovat. Pitäisi juoda useammin kahvia pienistä sievistä kupeista eikä siitä reunastaan rikkinäisestä ämpärin kokoisesta teekupista, joka toki on Arabian omenakuvioinen Pomona, mutta parhaat päivänsä aikaa sitten nähnyt.

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Kesä jo vähän mielessä

Sen verran on kesä mielessä, että vietämme taas viikonlopun kesähuvilalla, kaataen erästä väliseinää, jossa osoittautui olevan ainakin viisi kerrosta erilaisia materiaaleja. Työhön voi kerätä intoa esimerkiksi näiden kesäisten juttujen kuvista. Itse asiassa mielelläni hankkisin juuri tuollaisen puutarhapöydän, yksi vastaavanlainen tuoli onkin jo parvekeella.


Vintillä taas odottelee kaksi kukkakuvioista lepotuolia, dyykattuja molemmat... Mutta pitää varmaan vähän malttaa, on kuitenkin vasta maaliskuu. Keväistä ja kivaa viikonloppua!

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Kevätpuuhia

Kevään ensimmäinen pyöräilylenkki tehtiin tänään! Ajelimme Nummenpakalle Hassisen kirppikselle, josta löytyi jokaiselle jotain: miehelle lp-levyjä, pojalle pokemonkortteja ja minulle Hangon Keksin pitsikuvioinen peltirasia, jollaista olen etsinyt pitkään.


Hyvässä kunnossa pintatahroja lukuunottamatta, ja niitä kyllä kompensoi tuo hyvänä säilynyt logotarra. En tiedä, mikä näissä vanhoissa keksipurkeissa minua niin kiehtoo, esimerkiksi kahvipurkit eivät ole ollenkaan niin kivoja vaikka itse kahvi onkin elämän eliksiiriä.


Mukana oli vielä alkuperäinen aaltopahvipehmuste ja alkuperäisiä (?) murusia!

Vihdoin annoin periksi myös houkutukselle tuoda kevät- ja kesävaatelaatikot vintiltä. Hihattomat mekot ja sortsit palasivat vielä odottelemaan kesän tuloa, mutta otin käyttöön joitain heleän värisiä vaatteita kuten mintunvihreän hameen ja punaisen-pinkin sävyisiä paitapuseroita. Poimin myös korjauspinoon muutaman jutun, joihin liittyviä tuunaus- ja kehittelyideoita olin talven mittaan saanut. Ihan oikeaa korjattavaakin löytyi, esimerkiksi kukkamekko, josta tiedän olevan jossain asukuvan, mutta en löydä sitä mistään.

Mekkoparan vetskari oli hajonnut kangasosasta metallihampaiden vieressä. Vaihdoin sen ja tajusin työtä tehdessäni, miten hauras ja kulunut koko puku muutenkin on. Vetoketjuhalkiossa näyttää tällaiselta...


..toiselle hihalle on käynyt näin...


...ja toinen kainalokin on jo kertaalleen kursittu kasaan.


En suostu hyväksymään, että puku olisi silti vielä roskiskunnossa. Siinä on leveä hame, jonka voi irrottaa yläosasta ja käyttää sellaisenaan, kun yläosasta aika jättää lopullisesti. Sekin kyllä tuntuu haikealta. Vintageharrastajana kiintyy vaatteisiin ja säälii niitä, toivoo, että kierto jatkuisi ikuisesti omistajalta toiselle. Mutta ei, joskus laadukkaatkin vaatteet ihan oikeasti kuluvat loppuun. Siksakkasin pahimpia reikiä umpeen toivoen, että puku kestää vielä edes tulevan kesän.

Ps. Päivän asu olisi pitänyt epäilemättä kuvata kuntosalilla. Kassi tuntui vähän kevyeltä, kun lähdin, mutta tarkistin, että vesipullo on, pyyhe on, ei hätää. Pukuhuoneessa oivalsin, että treenihousut ja lenkkarit ovat unohtuneet remonttikäytön jäljiltä toiseen kassiin. Paita ja sukat sentään olivat mukana. Mitä tehdä? Päätin niellä ylpeyteni ja treenata sukkasillani, hame päällä. Onneksi oli sentään sporttisehko pyöräilymallin hame eikä esimerkiksi se nahkainen.

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Sunnuntaiasu ja uusi jakku

Vintagemessuilla - tai kädentaitomessujen vintageosastolla - kävin tässä jo muutaman vuoden omistamassani puvussa, joka varmasti on joskus ollut jonkun rouvan parempi puku. Väriä on, muttei räiskyvyyttä, ja samaa henkeä on koristelussa. Kauluksen malli viittaa 50-luvun ensimmäiselle puoliskolle.

puku VintagEija's
tuplahelminauha ostettu jostain vintagetapahtumasta
kengät, ehkä myös korvikset UFF
hattu miehen mummulta peritty

Messujen vintageosastoilla oli kivasti säpinää, toivottavasti myös myyntiä. Itse etsin ennen kaikkea ompelukaavoja. Niitä ei löytynyt, jotain muuta kivaa paperitavaraa kyllä - skannauksia tiedossa! Pyysin kaveriani estämään, jos alkaisin ostaa kukkamekkoa; en tarvitse enää yhtään lisää. Ostinkin sitten novelty print -kuosisen kesäjakun.


Alles Guten osastolta löytynyt jakku on vuorittamaton, ja olen varma, että siihen on joskus kuulunut hame. Selkäpuolella on pussimainen leikkaus, jota ei muistettu kuvata (kuvaajana tänään se nuorempi kotikuvaaja); minulla ei ole ennen ollut tällä tavalla leikattua vaatetta, mutta näytti yllättävän hyvältä. Hihat ovat kimonomalliset, ja hihansuut voisi varmaan kääntää. Mitä pidätte ja minkä kanssa yhdistäisitte?

Nopea menovinkki turkulaisille

Tänään vielä ehtii käväistä Turun Messukeskuksessa Kädentaitomessuilla, joiden kanssa samaan aikaan järjestetään Taide- ja antiikkimessut; jälkimmäisissä on myös vintage-osasto. Nähdään ehkä siellä!

torstai 20. maaliskuuta 2014

Nahkahame sukulakutyyliin

Kokeilin uutta versiota nahkahameasusta, tällä kertaa söpöilevää. Löysin ruskean rusettikauluksisen sifonkipuseron Uffilta ja tuli mieleen, että ruskea ja musta on toimiva, vaikka vähän käytetty yhdistelmä. Sitä paitsi olen aina pitänyt Sukulakusta. Kevennykseksi piti saada vähän jotain vaaleampaa.

neule kauan sitten H&M
sukkahousut Lindex
muut kirppislöytöjä 

Rusetteja tulikin monta lajia, neuletakissakin on yksi ja kengissä tietysti. Halusin kuvan myös ilman neuletakkia, mutta kova tuuli ja vaakasuoraan satava lumi oli shokki käsivarsien talviherkälle hipiälle.

^vuorin helma joskus vielä korjataan...

Joskus on niin mukava ylisoinnutella asuaan. Kun kerran omistaa ruskeat rusettiavokkaat ja ruskean rusettipaidan, pakkohan niitä on käyttää yhdessä! Kevätkatuja odotellessa tosin vain kotona.


tiistai 18. maaliskuuta 2014

Epäonnistuneita hankintoja

Tyyliblogeissa, tässäkin, esitellään yleensä vain hienoja löytöjä. Upeita, edullisia, uniikkeja, moneen asuun sopivia, mielenkiintoisia, pitkän iän käyttövaatteita. Paljastanpa kerran sitä toistakin puolta, sillä kaikki ostokset eivät mene nappiin. Tässä on pari vaatettani, jotka lähtevät pesun ja putsauksen jälkeen kirpputorille.

Ensin neuletakki. Eikö näytäkin hienolta tämä? Harmaata puuvillaneuletta, johon ruusukuviot on painettu silmää miellyttävillä väreillä.


Ostin ruusuneuleen, koska olin ihaillut Etsystä 1950-luvun kukkakuviopainettuja neuleita, joita oli kuitenkin liikkeellä harvakseltaan ja aina väärän kokoisina tai hintaisina. Ostopaikka oli Pelastusarmeija tuossa lähellä ja hinta muistaakseni neljä euroa. Olen käyttänytkin takkia melko paljon, mutta se on alkanut tuntua minusta liian hallitsevalta. Tällaisen kuosin pitäisi olla pikkupuserossa, joka vain pilkahtaisi jakun tai neuletakin alta, tai kokonaisessa leningissä; en kaipaa neuletakista asun pääasiaa. Lisäksi mittasuhteet eivät ole kohdallaan: helma on kuitenkin liian pitkä sellaisiin asuihin, joita suosin, ja hihansuut vilkkuvat takin hihoista. Näitä vikoja en ensimmäisellä sovituksella huomannut.

Tarinan opetus: en enää katsele Etsystä niitä kukkakuviopainettuja neuleita ja mietin asuja tarkemmin kokonaisuuksina. (Joskus onnistuu, joskus ei.)

Toinen ongelmatapaus: puoliväkisin ostetut talvisaapikkaat.


Viime talvi kesti, kesti ja kesti. Kuivan ja kylmän pakkassään jatkuessa monta vuotta palvelleet karvavuoriset mokkasaappaat, 70-luvun suomalaista tuotantoa, sanoivat sopimuksensa irti. Jouduin talvikenkäostoksille. Alet olivat olleet menossa jo jonkin aikaa eikä valikoima enää parhaimmillaan. Lisäksi olisin halunnut vain ihan samanlaiset tilalle, byää. Eihän sellaisia tietenkään löytynyt, ja nämä olivat vähiten huonot budjettini hintaluokassa.

Saappaissa on kaksi vikaa: ne ovat huonolaatuista materiaalia ja jo nyt kuluneet (kenkien pitää kestää vuosia!), toiseksi ne ovat väärän pituiset. Nämä kaksi seikkaa yhdistyvät siinä, että varsi on lysähtänyt kasaan ilmeisen pysyvästi. Nyt varren suu ja sitä korostava käänne osuvat juuri pohkeen puoliväliin, mikä ei oikein sovi minkäänlaisten hameasujen kanssa; nämä ovat varmaan oikeasti pillifarkkusaappaat. Saavat lähteä jollekulle, joka käyttää pillifarkkuja. Paitsi että ovat oikeasti jo vähän sillä rajalla, ostaako näitä enää kukaan kirpputorilta.

Tarinan opetus: en enää koskaan päästä mitään pakollista vaatehankintaa "pakko ostaa jotain" -vaiheeseen, vaan ennakoin. (Joskus onnistuu, joskus ei.)

Millaisista vaatehankintavirheistä te olette oppineet ja mitä?

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Mökkisortsit ja postimyyntikuvastolöytö

Piti koostaa tänne laaja kesäasuntoaiheinen kuvakavalkadi menneiden vuosien lehdistä, mutta yllätyin, etten löytänytkään helposti lehtiarkistostani sopivaa skannattavaa. Kesäasunto on tapetilla juuri nyt, koska remontti siellä alkoi eilen. Revimme muovimattoa ja ruuvasimme oikolevyjen ruuveja irti saadaksemme lautalattian näkyviin (se näkyy jo nyt, pienestä raosta poistetun lattialistan kohdalla), irrottelimme niitä listoja, hioimme hilseilevää maalia ovista ja nostimme paikaltaan pari ovea vain kuullaksemme hetkeä myöhemmin, että toinen niistä oli palo-ovi, jolla oli ihan rakennustarkastuksellinen merkitys. Sattuuhan sitä.

Eilen oli asuna verkkarit, mutta varauduin Uffin alessa jo kesään ja ostin mökkisortsit, mielessä kasvimaalla puuhailu ja uimarannalle käveleminen.


Ja kesäasuntoaiheisia kuvia etsiessäni taas löysin jotain tuttua. SOK-Osuuskaupan postimyyntikuvastossa vuodelta 1960 myytiin samaa hopeanharmaata pilkkupukua, joka minullakin oli blogikirppiksellä myynnissä!


"Naisten leninki ulkomaisesta painetusta puuvillajacquardista, ns. rouvaleninki, joka on valmistettu suuremmilla rinnakkaismitoilla. -- Huoliteltu ja hillitty asu vaativalle naiselle", kuuluu selostus. Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta, kun löydän kuvastoista jonkin oman pukuni, joten tästä ilahtuneena päätin sittenkin pitää ns. rouvaleningin vielä itselläni ja katsoa, voisinko vielä muokata siitä sopivan. Kesällähän siirrynkin virallisille rouvaikävuosikymmenille, joten ns. rouvapukimille on tarvetta.

torstai 13. maaliskuuta 2014

Nahkahame (ja kiitos kirppisasiakkaille!)

Olen kyllä etsinyt mustaa kynähametta, mutten arvannut, että löytäisin nahkaisen.


Tämän aarteen tarjoili Iso-Roban UFF, jossa pääsin alkuviikolla poikkeamaan työkeikan jälkeen. Mietin hetken, osaanko pitää nahkahametta, tai sopiiko se ollenkaan niihin vintagetyyleihin, joita suosin. Hame itsekin on kyllä vintagea - Seppälän Linea Vivace by Martinelli -mallistoa varmaan 80-luvun lopulta; en tähän hätään löydä tietoa, koska tuo mallisto oli tuotannossa.

Vähän piti pohtia, millainen yläosa hameen kanssa sopisi; kenkien tietenkin pitää myös olla mustat ja nappanahkaa, se on selvä. Yhdistin hameen lopulta konservatiivisesti silkkitoppiin, pitsineulejakkuun ja klassisiin 50-luvun avokkaisiin. Mitä mieltä olette, toimiiko? Mitä muuta nahkahameen kanssa kannattaisi kokeilla? Onko tällaisesta arkivaatteeksi, vai näytänkö vain siltä, että olen lähdössä baariin vuonna 1988?

---

Blogikirppiksen hyllyt alkavat käydä tyhjiksi, etenkin puserot ovat hyvin löytäneet tiensä maailmalle. Tämä oli ainakin minusta oikein mukava kokemus, ja remonttimaaleja ja muuta alan välineistöä on kustannettu tuotolla kiitettävät määrät. Kiitos Senja, Morre, Maija, Erika, Elina, Riina, Päivi, Liisa, Nina, Maria, Siri, Mirri, Satu, Sanski, Ira, Kaisa, Oona ja jos jonkun unohdin, kiitos sinullekin vielä! Joku kauppa taitaa olla keskenkin, ja vielä jonkin aikaa voi kysellä jäljellä olevia juttuja, jotka löytyvät tuosta sivupalkista hakusanalla blogikirppis.

Jatkoa seuraa, kun tulee aika ottaa kesävaatteet esiin. Minulla on luultavasti enemmän kesäpukuja kuin kesässä päiviä, joten niistäkin osa joutaa uuteen kotiin. Myös joitain vanhojen naistenlehtien tuplakappaleita on löytynyt, ja ne tulevat myyntiin samassa yhteydessä. Pysykää taajuudella!

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Tulppaanit ja suuri hattu (1963)


Taas kiirettä, joten asukuvan sijaan Viuhkan kansi maaliskuulta 1963. Hattu ja takki -yhdistelmä ei minusta ole ihan onnistunein, vai mitä mieltä olette? Valitettavasti kannen lupaaman muotikatsauksen kuvat ovat niin huonolaatuiset, ettei niitä kannata tänne skannata - mutta sentään löytyi ruokaohje, jota voisi joskus kokeilla ja vaikka elvyttää täällä joskus aloittamani ruokasarjan: "Chicagon spagetti", johon tulee paahdettuja manteleita ja äyriäisiä.

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Naistenpäivän kukkasia

Kevään ja talven välissä, sekä asu että sää. Tuuli kävi kylmänä, mutta tyynessä paikassa auringonpaisteessa olisi voinut melkein riisua takin. Ja taas se aika vuodesta, että silmät eivät pysy auki auringonpaisteessa.


Naistenpäivän kunniaksi kaivoin esiin puuvillaisen kukkamekon, joka oli jostain syystä jäänyt talvehtimaan kaappiin eikä muuttanut vintille, jossa muut kesäiset ovat. Se on aika ohut, mutta villakangastakin kanssa tarkeni - vaikka tuntui ihmeelliseltä käyttää näin kevyttä pukua näin aikaisin keväällä.

Ja vielä vähän lisää kukkia ja pinkkiä; tämä kesäkorulaatikko löytyi, kun etsittiin aurinkolaseja.


perjantai 7. maaliskuuta 2014

Kesä tiedossa - puku tekeille! (1955)

Pitkästä aikaa kansikuva. Ei tällä kertaa tyylikkäitä naisia, vaan ompelutarvikkeita: ihania pastellisia sävyjä maaliskuulta 59 vuoden takaa. Kotilieden maaliskuun numeroissa oli usein kevätpukuliite, mikä tarkoittaa väripainettua esittelyä uusista Sorja-kaavoista.


Kesän tuloa ennakoitiin jo ompelemalla kevyempää, ja ehkä kesäompelija voisi nykyäänkin aloittaa ajoissa - harvalla on aikaa työstää puku kerralla kokonaan loppuun. Minä haluaisin löytää jostain aikaa ja energiaa jäljentää edes jotkut pukukaavat sotkuisen lankavyyhden näköisiltä mutta ah millaisia aarteita sisältäviltä Beyer Mode -lehtien kaava-arkeilta.


Ps. Jos jollakulla on malli Y 2649, voisin olla kiinnostunut!

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Oliivinvihreää, ruskeaa, uutinen

Päivän asu:
oliivinvihreä 60-luvun alun villapuku Kemijärven IHA-kirppis
tiikkiset tms. puukorut kirppislöytöjä
kengät VintagEija's

Tässä asussa, tänä jo keväisen lämpimänä päivänä, käytiin ostamassa kesäkodiksi pala sitä keltaista taloa, joka täälläkin vilahti muutama päivä sitten. Hurraa!


maanantai 3. maaliskuuta 2014

Kierrätyskeijukuulumisia

Olen pitänyt täällä vain  harvakseltaan seurantaa Kierrätyskeijuista, mikä on noloa, koska olen kampanjan perustajia. Syynä on ehkä se, että kampanja on rullannut eteenpäin omalla painollaan. Ei ole tehnyt heikkoakaan, eikä ole ollut aikaakaan kierrellä kaupoissa tai nettikaupoissa. Olen ostanut tämän vuoden puolella uutena lapselleni juoksulenkkarit, siinäpä se.

Käytettynäkään en ole tehnyt isoja hankintoja, koska kesäasunnon hankinta sai aikaan akuutin säästötarpeen. Ostin helmikuussa yhden neuletakin (1 €), en muuta. Olen huomannut tiettyjä puutteita vaatevarastossa - olen kaipaillut esimerkiksi mustaa villakankaista kapeaa hametta kylmän vuodenajan käyttöön. Vielä odotan, että se oikea hame tai kangas, josta voin ommella sellaisen, tulee vastaani jollain kirpputorilla. Ja olen ollut siinä entistä itseäni fiksumpi, etten ole sännännyt ostamaan jotain sinne päin olevaa, vaan malttanut odottaa.

Tyytyväinen olen siitä, että jaksoin panna pystyyn blogikirppiksen, tienata sillä vähän remonttirahaa kesäasuntoon ja toisaalta saada käyttämättömät vaatteeni kaapista kiertoon ja ilahduttamaan seuraavia käyttäjiä. Vielä on tavaraa myymättäkin, mutta ilahduttavaa, että kaikista kategorioista on ainakin jotain ostettu. Mutta eikö kukaan oikeasti halua niitä pilkkumekkoja? Pilkkumekkohan on parasta, mihin ihminen voi pukeutua!

Tämän päivän asuun valitsin kierrätyskeijuteeman hengessä tietoisesti vaatteita, joita en vielä tänä vuonna ole käyttänyt: vuonna 2011 ostetun fuksia-valkoisen ruusukuvioisen puseron ja vuonna 2010 ostetun harmaan leveän villakangashameen. Hyvin toimivat.


lauantai 1. maaliskuuta 2014

Päällä sinistä, alla pinkkiä

Kalenterin mukaan on kevät. Turussa satoi lunta. Tosin vain ohimenevän hetken ajan, mutta kuitenkin! Villaa oli yllä monessa kerroksessa, päällä siniharmaa 50-luvun takkini (ruusuhuivi on muistaakseni roskislöytö)...


...ja alla kirkkaanpinkki kävelypuku, muutaman euron löytö viime kesän kirppiskierrokselta. Pahoittelen kovasti, että hiha on rutussa, mutta en olekaan oikeasti hieno nainen vaan huithapeli. Punaisen sävyjä on vaikea saada toistumaan oikein kuvassa, mutta ajatelkaa voimakkaan pinkkejä neilikoita, niin tulee oikea mielikuva.


Kaunislattiainen kuvauspaikka on naapurustomme uusi kahvila Gaggui, jonka karhunvatukkajuustokakku oli oikein maukas elämys. Kahvilaa tämä puoli kaupungista kaipasikin, muut palveluthan (lue: kirpputorit) tällä kulmalla ovat hyvin toimivat. Moni muukin on ilmeisesti huomannut saman puutteen, sillä Gaggui oli aivan täynnä; paikalla oli muiden muassa Tilda. Pitää kyllä varoittaa, että se mustikka-suklaakakku on herkullista myös, mutta pitää olla tosi kova makeanhimo, että palan saa urakoiduksi loppuun...