lauantai 29. syyskuuta 2012

Kenkiä ja konvehteja

 1930-luku taitaa olla nykyisin mainosgrafiikan alan suosikkivuosikymmeneni. Avasin sattumanvaraisen 30-luvun Eevan - lokakuun numeron - ja heti tuli vastaan tämä kevyen ylevä suklaamainos.


Eikä se tietenkään siihen jäänyt, vaan viereisellä sivulla oli kenkämainos.


Ja takakannessa toinen. Ei ole tässä iltapuvussakaan vikaa! Mutta mikä ihme on mainoksen ylimmän kengän koriste?


perjantai 28. syyskuuta 2012

Karnevaalihenkinen hame

Uffin kahden euron päivässä oli iso satsi Tirol-vaatteita. Niiden joukosta löytyi tämä hauska erivärisin terein somistettu kellohame. Ei ehkä kovin vakavasti otettavan näköinen vaate, mutta haittaakos se sitten.




Ei ole helppo tehdä piruettia korkokengät jalassa mukulakivillä. Mutta hauskaa viikonloppua kaikille!

torstai 27. syyskuuta 2012

Syksyn sävelet

Vaahterat ovat kauneimmillaan. Tässä ruskan soundtrackia.



...ja vertailun vuoksi myös



Kiitos yläasteen ranskanopettajani, osaan pitkiä pätkiä Kuolleita lehtiä ranskaksi, vaikka ranskantaitoni muuten rajoittuu aikakauslehtien kursoriseen lukemiseen.

tiistai 25. syyskuuta 2012

Siitä tulikin 30-lukulainen

Ostin keväällä Pelastusarmeijalta jäykähköstä, kahisevasta kankaasta ommellun syysmekon. Aikakausi on materiaalista ja tyylistä päätellen 50-luku, mutta kas mitä tapahtui, kun aloin sommitella pukuun sopivaa asustusta.


Sanokaa jos olen väärässä, mutta minusta tästä tuli 30-lukua. Kellohattu ja nauhakengät, jotka poimin alun perin värin mukaan, ilmeisesti tekivät sen; myös paksut vaaleat sukat kävelykenkien kanssa viittaavat johonkin 50-lukua kauemmas. Ei haittaa ollenkaan. Mieleen tulevat muutamat kuvat isänpuoleisesta isoäidistäni, jota en itse muista mutta jota kuulemma muistutan.

Mekossa tapahtuu paljon, lainatakseni erään tutun pukeutumisneuvojan sanontaa. On päällystetyt napit, vyö, taskut, joiden alta aukeavat laskokset, ja vieläpä kangas, jossa on reippaat kuviot ja seitsemää eri väriä.


Asusteiden väriskaala ja linja on pakko pitää niukkana, ettei näytä turhan originelliltä. (Hel Looks on hauska ja hyvin toimitettu, mutta sinne pääseminen ei kuulu tavoitteisiini.)

Valkoiset sukat ovat hyvät niin kauan kuin kaduilla ei ole ripaustakaan rapaa. Muuten niiden käyttöikä mitataan sekunneissa.



maanantai 24. syyskuuta 2012

Hamahelmiriipus 60-luvun tapaan


villainen kotelopuku UFF
korvikset Butik Lilian
panta itse tuunattu
kengät kirppislöytö
kaulakoru lahja lapselta

Poikani tekee minulle silloin tällöin yllätyksiä hamahelmistä. Usein ne ovat riipuksia, mutta olen ollut huono lahjan saaja, sillä olen käyttänyt niitä harvoin. Nyt halusin kuitenkin tehdä poikkeuksen. 60-luku oli isojen riipusten aikaa, siitä asun kokonaistyyli. Ja voihan tuossa avaruusaikaakin nähdä, jos katsoo tarkkaan!

Äiti kiittää!

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Ostopaikkavinkkejä

Piti tehdä sunnuntain asukuva, mutta ehkä siitä tulee vaikka maanantain asukuva: olen koko päivän pitänyt sadetta sisällä ja siivonnut puoliröntöissä sortseissa (ne ovat tosin Escada-merkkiset, mutta ei auta, ainakaan enää parin tunnin imurointisession jälkeen). Siinä sivussa olen tuonut syysvaatteita sisään ja vienyt kesää vintille sekä valikoinut joitain poislähteviä mekkoja, laukkuja ja muita. Vaikka tätä blogia katsellessa varmaan usein näyttää, että uutta tavaraa vain ilmestyy, kyllä niitä entisiä pannaan vähän väliä eteenpäin uusiin koteihin.

Vastikään löytämäni kiva osto- ja myyntipaikka on Facebookin vintage-vaatteiden kirpputori. Sinne olen listannut jotain Hopeapeilissäkin nähtyä, ja tarkoitus on jatkaa, kunhan uusi tarmonpuuska taas joskus iskee. Tarjonta on tasokasta ja monet myyjät pitkän linjan vintage-harrastajia, joten kannattaa perehtyä!

Koska kuvattomat blogitekstit ovat ankeita, lisätään kaunis kansikuva ruotsalaisesta Femina-lehdestä vuodelta 1953. Tämän lehden ostin myös FB:n kautta, nimittäin Rättei, lumpui ja retroi -ryhmästä. Eläköön sosiaalisen median monet ulottuvuudet!


lauantai 22. syyskuuta 2012

Laukku saa kengät


Tämä laukku on kaipaillut kenkäkavereita. On ollut kummallisen vaikea löytää ruskeita kävelykenkiä, joissa olisi edes useimmat asiat, jollei peräti kaikki, kohdallaan. Äsken taisi tärpätä.


Paksu pohja on ainoa asia, joka näissä arvelutti, mutta toisaalta se voi säästää kengän pintaa syksyn sateissa kahlatessa. Ne voivat olla hyvinkin ajankohtaisia jo, kun paketti saapuu.

perjantai 21. syyskuuta 2012

Kaksi kaunista takakantta (väreissä!)

Kotilieden takakansi syyskuulta 1957 esittelee varhaista suomalaista valmisvaateteollisuutta...



...ja Sorja-muotikuvasto syksyltä 1956 talvikauden kaavoja. Ihana, ihana toffeenruskea asusteväri tuossa linjakkaassa jakkupuvussa! Kenkiä ei näy, mutta voin kuvitella, että ne ovat juuri sellaiset, joita nyt kuumeisesti etsin. Väri ainakin täsmää.

Vanhoissa suomalaisissa lehdissä usein vain kannet, joskus myös keskiaukeama-arkki olivat värillisiä, siksi skannailen mieluusti näitä värillisiä osia silloin, kun niitä on tarjolla. Huolimatta siitä, että samalla sitten selviää, että Airi Bergaan on tilannut Kotiliettä Karkkilaan Högforsin tehtaille ja sen sellaista. Nuo vanhat osoitelaput ovat niin tiukassa, etten yritäkään repiä niitä pois.

torstai 20. syyskuuta 2012

Sain tunnustusta

Aina niin elegantti Anna muisti minua tunnustuksella.


Kiitos! Tämän leikin säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it - lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain Post it -lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin. 

Kohdat 1 ja 3-4 onnistuin toteuttamaan, mutta jostain syystä koen nyt vaikeaksi keksiä viittä suosikkiblogia palkittavaksi. Se ei johdu siitä, ettei olisi blogeja, joista pidän - niitä löytyy esimerkiksi tuosta sivupalkista tukku niin Suomesta kuin muualtakin! - vaan liittyy pikemminkin siihen, että näinä päivinä on kovin paljon muutakin mietittävää kuin blogimaailma; esimerkiksi että omalta alalta kuuluu huonoja työmarkkinauutisia ja lapsen koulunkäynnissä on tavallista enemmän haastetta juuri nyt. Pahoittelen.

Mutta on ihanaa, että on blogeja, joissa ihmiset jakavat esteettisiä elämyksiä ja iloa omista projekteistaan arjen kauneuden puolesta. Hyvä blogi on kuin hyvä aikakauslehti, ajatuksia ja tyyliä samassa paketissa. Oikeastaan sen sijaan, että jakaisin tunnustusta eteenpäin, pyydänkin lukijoilta vinkkejä kiintoisista blogeista, joita en ehkä ole vielä hoksannut. Vino asenne ja kierrätyshenkisyys ovat plussaa. Kommenttiboksin kolinaa odotellessa!

tiistai 18. syyskuuta 2012

40-luvun mekko

Muistatteko nämä 40-luvun mekot, jotka ostin käyttämättöminä muutama viikko sitten? Nyt on vihdoin aika näyttää yksi asukuvassa. Ensimmäisenä käyttöön pääsi munakoisonvärinen mekko valkoisilla kiemuroilla.


Pahoittelut kiireisen bloggaajan huonosta tukasta ja kiiltävästä naamasta, mutta mekko toimii! Se sekä näyttää että tuntuu luontevalta, on juuri sopivan kokoinen ja ihan omiaan tummien, huomiota itselleen hakemattomien asusteiden kanssa. Nyt ei tarvitse edes toivoa enempää tällaista, kun saman pakan mekkoja on lisääkin.

Yksi mekoista on kokoa pienempi kuin muut, ja se oli jo lähtemäisillään myyntiin - kunnes tajusin, että vyötärön juuttumisen hartioihin voi välttää ompelemalla sivusaumaan vetoketjun. Vanhan ajan ompelutyö saumavaroineen sallii tällaiset muutokset. Kunpa vain ehtisin ommella!

Olisi muuten hauska kuulla, jos joku täkäläinen lukija ehti käydä hakemassa näitä Manhattanilta. Kävin itse siellä seuraavan kerran ehkä viikkoa myöhemmin, ja silloin myyntipaikalla oli jo toisen myyjän tavarat.

maanantai 17. syyskuuta 2012

Tukholman löytöjä

Lähdimme reissuun mielestämme pienellä budjetilla, tarkoitus oli käyttää rahaa lähinnä syömiseen, liikkumiseen ja pääsymaksuihin. Olisi pitänyt ehkä arvata, että ostohalujakin herää, mutta onneksi on luottokortti.

Ensimmäinen hankinta tuli Emmauksen myymälästä, joka sijaitsi lähellä Slussenin metroaseman Götgatanin sisäänkäyntiä.


On mulla noita kaavoja, mutta aina mahtuu pari lisää! Voguen vanhoja kaavoja en ole koskaan ennen elävänä nähnytkään, ja vaikka vasemmanpuoleinen Simplicity on vähän omaa kokoani isompi, haluan kopsata siitä ainakin yläosan. Voi olla että se päätyy kiertoon, jos on pahasti liian iso. Näillä oli hintaa 50 kr/kpl. Emmaus muuten oli luksuskirppis - vierekkäin oli sekä vintage-Emmaus, jossa kamat ajalta ennen 1990-lukua, sekä iso  tavallinen second hand, jossa ainakin lastenvaatteita olisi ollut tosi kivoja ja paljon.

Sitten tuli vastaan Nytorgsgatanilla design-myymälä, kuitista päätellen Silvia Design nimeltään, jossa myytiin muun muassa näitä jo kauan himoamiani Almedahlin keittiöpyyhkeitä. Tunnen joskus itseni hölmöksi intoillessani keittiöpyyhkeistä, mutta näissä on sitä jotain.


Valikoimaa oli muitakin, mutta valitsin kauan kaihoamani maustepurkkikuosin ja Picknickin, joka alun perin 1950-luvulla suunniteltiin astioiden kuvitukseksi. Myymälän perusteella Picknick on tällä hetkellä vähän samanlainen ilmiö kuin Unikko oli kymmenisen vuotta sitten. Tarjottimia, lautasliinoja sun muita oli paljon, mutta ainakaan minun silmääni ei ylitarjonnaksi asti.

Silviasta matka jatkui Bondegatanille vintagevaate- ja designmyymälään, jossa pääni oli mennä lopullisesti sekaisin. Olisin huolinut suurin piirtein kaiken Repris Stockholmin valikoimasta, huonekalut, vaatteet, kengät ja asusteet. Oli valitettavasti (vai onneksi?) siinä kohtaa lievä kiire, joten valitsin melkon nopeasti yhden kokoiseni kauniin mekon. Katsokaa, ei ruusuja, vaan neilikoita!


Sovittaessani tarkemmin kotona oivalsin, että minun todennäköisesti kannattaa lyhentää tämän hihat. Asukuva seuraa myöhemmin, mutta eikö ole ihanat värit ja kuosi...

Viimeinen ostospaikkamme oli jo eilen mainostamani Kaupunkilähetyksen kirppis Skånegatanilla. Oli hämmästyttävää, että myymälässä oli todella paljon asiakkaita - siis kymmeniä, kohtuupienessä tilassa - mutta silti myytävän taso oli niin korkea. Oli vintagea ja pintamuotia, paljon hyvännäköistä, hyvälaatuista kamaa; ilmeisesti kirppiksen lahjoittajatkin ovat aktiivista ja varakasta väkeä. Nämä ostin itselleni, mies lisäksi yhden t-paidan.


Smaragdinvihreä toppi lienee 50-luvulta ja silkkiä, vaaleanpunainen pitsitoppi taas 60-luvulta ja nailonia. Hinnat näissä 90 kr/kpl eli noin kympin euroissa.

Näin siis naapurissa. Jäin kaipaamaan esimerkiksi erästä vaaleansinistä 50-luvun mekkoa, mutta kun tarjontaa on noin runsaasti, jää väistämättä helmiä poimimatta. Ehkä ne jäljellejääneet päätyvät vielä jonkun lukijan vaatekaappiin!

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Tukholma

Vierailin eilen Tukholmassa pienen... no, 24 vuoden tauon jälkeen. Hyvällä syyllä voi kysyä, miksi paussi, kun Turusta kuitenkin on helppo matka naapurimaan pääkaupunkiin. Niinpä; en osaa selittää. Paitsi että en pidä siitä laivatouhusta ollenkaan, mutta nyt vasta tajusin, että päivä Tukholmassa -risteilyllähän sitä ei juuri tarvitse katsella.

Tämä ei ole visuaalisesti upea tilitys. Enimmäkseen kameraa käytti poika, ja kuvat ovat samaa tasoa kuin tämä laivalle mennessä räpsäisty auringonlasku. Pahoittelen.


Mutta tarkoitus oli viettää päivä nimenomaan turistina, ei toimittajana tai edes bloggaajana. Lomaakin pitää olla, ja päivästä jäi vähän sellainen kutina, että Tukholmaan menen toistekin ja vähän pienemmän tauon jälkeen... ehkä sitten enemmän blogimielessä.

Tulimme vielä aamukylmään kaupunkiin auringon noustessa ja etsimme aamiaispaikan. Södermalmilta oli meille suositeltu hotelli Columbusta, joka olikin kiva: runsas aamiainen, puitteina tunnelmallinen 1700-luvulla majataloksi tehty rakennus. Pian kävi myös selväksi, että koko Söder on varsin lähellä maanpäällistä paratiisia sanan pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan vivahtavassa merkityksessä; tästä kohta lisää.

Ennen minkään käyntikohteen avautumista haahuilimme hetken Gamla Stanissa ihailemassa taloja, jollaisia näkee Rasmus Nalle -sarjakuvien kaupungeissa. Poika halusi eniten vierailla Globessa, jossa pääsi ulkopintaa pitkin kulkevalla hissillä ihmettelemään näköaloja. En uskaltanut mukaan, koska pelkään korkeita paikkoja, mutta kuulemma elämys ei ollut erityisen kiinnostava aikuisen näkökulmasta. Eipä ollut se Globen viereinen ostoskeskuskaan.

Globe on pienen metromatkan päässä, ja sieltä palasimme Söderiin tarkoituksena kahvitella, hengailla ja lounastaa. Mahdollisuudet olivat mitä mainioimmat. SoFon alueen nettisivulta pääsee alkuun, tai sitten yksinkertaisesti kävelee siitä Vikingin terminaalilta ylös ja alkaa harhailla kaduilla. Medborgarplatsenilla on hieno leikkipuisto, jossa viihtyivät isommatkin lapset. Siitä etelään sijoittuvilla kaduilla taas viihtyivät hipsterit. Ja me.

Mietin aamulla väsyneenä makoillessani, mikä teki siitä kaupunkielämyksestä niin erityisen. Päädyin tämäntapaiseen analyysiin: Söderissä onnistui olemaan samaan aikaan kiinnostavaa ja turvallista. Tuli olo, että ihmisillä siellä on sekä rahaa että kiinnostusta käyttää sitä kaupunkikulttuurin kannalta hyviin juttuihin.

Söderissä oli elämää. Oli kliseisyyteen asti tyylikkäitä nuoria aikuisia lapsineen tai ilman, kahvilla tai pelaamassa pingistä puiston ulkopöydällä. Oli pieniä putiikkeja, oli antiikkia, vintagea ja kirpputoreja, omasta mielestäni paljon kiinnostavampiakin kauppoja kuin se valtava Beyond Retron Åsögatanin myymälä, jonka etukäteen halusin nähdä. Kahviloita - esimerkiksi Nytorgsgatanilla vierekkäin 1950-luvun designiä hyödyntävä String ja vielä vanhemman henkinen Pärlans Konfektyr, jonka nähdessäni tajusin nähneeni sen ennenkin - Miriams kafferep -blogissa!

Mutta ei vain se palvelujen tarjonta, vaan myös ihmisten innokkuus käyttää niitä. Se kaunis ja tyylikäs String-kahvilassa vauvaansa imettänyt äiti oli ehkä ostanut itselleen ja vauvalleen vaatteet viereisistä kalliista pikkuputiikeista, mutta enpä ole Uffin euron päivää lukuunottamatta nähnyt missään kirpputorillakaan niin paljon asiakkaita kuin oli viereisen kulman kaupunkilähetyksen kirppiksellä. Eikä kai vain siksi, että kaunis ja tyylikäs (toistanko itseäni?) myyjä oli liikkeen paras mainos vintagea ja modernia miksaavine tyyleineen. Viereisessä puistossakin tapahtui jotain, oli kirppismyyjiä ja puistokahvilaa.

Enemmän tällaista! Suomessakin ollaan tosin hyvällä alulla Ravintolapäivien, Siivouspäivien ja muiden kaupunkitapahtumien vetämänä.

Tästä eteenpäin reissufiilis vähän lässähti. Kun irrottauduimme katutunnelmahuumasta ja suuntasimme varsinaisia nähtävyyksiä kohti, saimme havaita, että museot olivat talviajassa; esimerkiksi Djurgårdenin museokohteet sulkeutuivat jo viideltä. Vasa-laivaa ehdimme ihastella puoli tuntia, muuta emme. Onneksi Fotografiska ihan Vikingin terminaalin vieressä kunnostautui olemalla auki viikonloppuna peräti iltayhteentoista.

Tukholman tuliaisista seuraavassa postauksessa (ei pitänyt tehdä ostoksia, mutta mutta), tämän päätteeksi kuva String-kahvilan kadunkulmasta. Tajusin vasta kotona, että tässä (keskinkertaisessa) valokuvassa kulma näyttää ihan Käsityöläiskadun ja Rauhankadun kulmalta tässä kotinurkilla, turkulaiset huom. Tehtäisiinkö asemanseudusta Turun SoFo?


perjantai 14. syyskuuta 2012

Arvonta on ratkennut!


Tämän arvonnan virallisena valvojana ja palkintojen vartijana toimi musta polymeerikissa, arvonta-astiana taas hattuliike Eiran valmistama kissamaisella kuosilla varustettu hattu.

Ja voittaja tällä kertaa on...


Kati! Onnea voittajalle, ollaan yhteydessä!

Kiitos kaikille mukana olleille, muille lukijoille ja ylipäänsä kaikille Hopeapeiliä symppaaville. Seuraavasta arvonnasta en osaa vielä sanoa mitään, 200 lukijaan on vielä kovin paljon matkaa... mutta eiköhän tässä välilläkin jotain keksitä. Mukavaa viikonloppua!

torstai 13. syyskuuta 2012

Turkoosi jakku ja muuta työasua


Päivän asu on hybridi 60- ja 70-lukua.


60-luvun villabukleejakku Art + design
Polan kynähame, pitkät hanskat, 70-luvun korokepohjakengät, huivi kirppislöytöjä
sukkahousut Lindex



Jos joku on miettinyt, minne se chignonin otsatukkasuikale päätyy korvan ohitettuaan, niin tässä sen näkee.

Ja juuri tällaista asua varten kaipaan keskiruskeita nauhallisia melkein-nilkkurikenkiä, siroja, korolla, ilman traktoripohjaa. Yllättävän vaikea löytää, läpi on käyty nettikaupat, nettihuutokaupat ja Turun keskustan kenkäkaupat. Saa vinkata, jos on jossain näkynyt!

edit: Arvonta päättyy illalla, vielä ehtii mukaan!
edit 2. Vaihdoin avauskuvaksi kuvan, jossa näkyvät Kristillisen Raittiusseuran talon kauniit ikkunat. Eräs lempitalojani näillä kulmilla, kaunis vihreä.

tiistai 11. syyskuuta 2012

Postimyyntikatseltavaa




Kävimme perjantaina Raumalla. Kirppislöydöt eivät olleet mitenkään mahtavia, mutta löysimme erään hauskan uuden paikan (joka tosin ei ole talvikaudella auki, harmi) ja sieltä tällaiset kuvastot vuosilta 1960-63. Skannausta seuraa!

maanantai 10. syyskuuta 2012

Arki

Poninhäntä, keltainen jopo, lehtiö ja kynä. Syyskiireet ovat alkaneet - ja käytännöllisten vaatteiden tarve, tällä viikolla (ainakin) neljä työkeikkaa, joista yksi pellolla. Luottovaatteeni, jos nyt ei paras niin ainakin viiden kärjestä löytyvä, multikukallinen mekko pääsee kanssani töihin, ja kuvat napataan nopeasti siinä sivussa.


Räväkän kankaan lisäksi mekon ainoa juju on niskapuolen v-muotoinen kaula-aukko.


Tällä mennään vielä pitkään syksyllä, lyhyet hihat voi täydentää villatakilla.

Rauhallisina aikoina voi seisoskella ikuisuuksia vaatekaapilla etsimässä sopivia yhdistelmiä, mutta tällaisia viikkoja varten on oltava tarjolla jotain jo kokeiltua ja hyväksi havaittua. Haluan korostaa, että vaatekaapin peruspilarit voivat olla muutakin kuin valkoisia kauluspaitoja!

Muistakaahan hyvät ihmiset osallistua Hopeapeilin arvontaan, joka on avoinna torstai-iltaan saakka!

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Futuro



Ei voi mitään: hattupäisessä 1950-luvun stailauksessa (vaikka päällystakki onkin 70-luvulta) rouva näyttää väkisinkin olevan so last season Futuro-talon olemattomilla kulmilla. Poikkesimme eilen katsomassa WeeGee-talon Futuro-näyttelyn ja pari muuta WeeGeen juttua matkalla Espoossa pidettyihin ristiäisiin. Käsitin ensin, että Futuro-näyttely sulkeutuisi tänään, mutta avaruusajan hiihtomajaan voikin tutustua vielä viikon ajan. Kannattaa, vaikkapa tehdä päiväretki Turusta! WeeGeessä en ollut aiemmin käynyt, mutta siellä viipyisi helposti monta tuntia.

Futuro itse on käsittämätön. Muovimajassa ei voi oikeastaan kuin lepäillä ja arvatenkin nauttia drinksuja makkaran grillaamisen ohessa. Mutta ehdottoman linjakas ja tyylikäs se on, edustaa hienosti aikansa ihanteita aikaan, paikkaan ja materiaan sitoutumattomuudesta.

perjantai 7. syyskuuta 2012

Syksyn edullisia iloja esiteltynä Etsyn avulla

Kun tänään tarvoimme rankkasateessa yhdeksän asteen helteessä Raumalla vapaapäivää viettämässä, tajusi kyllä, että vaikka miten vielä lämpenisi vielä niin kesä on ohi. Illalla saimme nauttia syksyn hyvistä puolista, kun saimme lahjaksi pienen kassillisen herkkutatteja. Tämän puvun värisiä suurin piirtein.


Ruskea palaa syyskuussa mentaaliselle värikartalle aina vain. Enää ei vakosametin muodossa niin kuin vielä muutama vuosi sitten, mutta yhtä kaikki kaapissa on hyvä arsenaali ruskeaa, voin jättää kalliit nettikauppaostokset muille. Hyvä niin, koska kesän reissuista on vielä jäljellä makseltavaa...

Sinapinväri taas on syksyllä ihana, mutta parhaimmillaan kengissä meillä, joiden ihon sen läheisyys tekee porsaanpunaiseksi.


Kuva tuntuu tutulta - voi olla että olen ihastellut samoja kenkiä täällä ennenkin - mutta ihme kyllä löysin omani, hyvin samanhenkiset ja -ikäiset mokkakengät, viime viikolla Pelastusarmeijalta. Vähän halvemmalla onneksi.

Omenoita saa tänä syksynä varmasti jokainen jos ei omasta niin tuttavan puutarhasta tai tyhjältä tontilta - tai Facebookin kaupunkikohtaisten Omenapörssien avulla. Omppujen kylkien punastumista odotellessa voi katsella vaikka näitä punaisia helmiä.


Mutta yksi juttu puuttuu vielä. Sitä vaaleansinistä trenssiä ei ole löytynyt, vaikka olen nuuskinut lähes kaikki kaupungin kirppikset ja tein hankintapyynnönkin Retrobotin tytöille. Pitäisiköhän sittenkin...?

torstai 6. syyskuuta 2012

Arvonta: blingiä ja asiaa!

Vihdoin on aika sen arvonnan, jota lupailin, kun lukijamäärä ylittää sadan. Nyt teitä on jo 102! Tämä arvonta on siis avoinna kaikille Hopeapeilin lukijaksi ilmoittautuneille.

Kuten Hopeapeilikin, tämä monipuolinen naistenmedia, sisältää myös arvonta sekä ihanuutta että tiukkaa asiaa.


Maija Suovan toimittaman Jokanaisen niksikirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1951. Palkintona oleva vuoden 1955 painos noudattelee alkuperäistä ulkoasua, kuvitus on hieno! Ja sisältöähän on viitisensataa sivua, eli kirjasta löydät ratkaisut suurin piirtein kaikkiin maailman ongelmiin.








Ja koska pelkkä käytännöllisyys ja järkeily ei riitä täyden elämän aineksiksi, tarvitaan mukaan myös hiukan ihanuutta.


Vanha strassirintaneula on pikkuinen mutta sähäkkä - sopii mainiosti esimerkiksi baskerin somisteeksi!

Arvontaan osallistut jättämällä tähän viestiin kommentin ja liittymällä lukijaksi, jollet ole jo. Kernaasti saat ehdottaa myös, millaisista asioista toivoisit Hopeapeilin kertovan jatkossa, mutta tämä ei ole pakollista. Arvonta on avoinna ensi viikon torstaihin 13.9. klo 21.00 saakka. Onnea matkaan!

tiistai 4. syyskuuta 2012

Syyskenkiä

Siirtelin taas vähän aarteitani kenkähyllyssä. Aina se ilahduttaa.





Vielä pitäisi löytää superluotettavat mustat 40-50-luvun vaihteen henkiset arkikengät työkäyttöön näiden sadan kenkäparin jatkoksi. Helpommin sanottu kuin tehty!