lauantai 31. maaliskuuta 2012

Perhosmekko, joka voitti räntäsateen


Kun ulkona satoi räntää, päätin taistella sitä vastaan ompelemalla kesämekon. (Toimi, räntäsade on lakannut!) Perhoskangas on euron löytö Pelastusarmeijalta. Sanoisin kovin mielelläni tätä euron mekoksi - vetoketjukin löytyi ompelulaatikosta - mutta koska päätin vuorittaa yläosan ja vuorikangas piti ostaa, hintaa tuli vielä pari euroa lisää.

Muokkasin kaavat yhdestä vuoden 1961 kaavalehden puseronkaavasta, joka oli kaiken lisäksi liian iso; helmakappaleen mitan sain mittaamalla yhden lempimekkoni helman leveyden. Sitten leikattiin ja liimattiin, yritettiin ja erehdyttiin. Lopulta saatiin valmista aikaan iltakymmeneltä, sosiaalisen median blackoutin kannustamana. Ja rohjettiin panna tänne blogiinkin valmista tuotetta juhliva kuva, jossa onnellinen ompelija on meikitön ja kampaamaton.

Kesähän tästä tuli mieleen, ja tämä soi päässä.

Minnihiiri paikallislehdessä

Turkulaisessa on juttu Kaupunginosien Turusta ja vähän minustakin; löytyy näköislehdestä sivulta 11. Huh, miten kylmältä näyttää tuo sohjo ja lumi, vaikka jutun teosta on vain muutama viikko!

perjantai 30. maaliskuuta 2012

Pääsiäisen avaus

Sunnuntaina on palmusunnuntai, joten kaivoimme pääsiäiskoristeet esiin. Niiden sesonki on valitettavan lyhyt verrattuna joulutavaroihin, jotka saavat olla esillä jopa pari kuukautta (meillä ainakin).

Koristelaatikosta löytyi pupujen ja tipujen lisäksi nippu vanhoja herttaisia pääsiäiskortteja. Tässä toinen nuori noita jokin aika sitten Hopeapeilissä nähdyn pin up -pääsiäisnoidan seuraksi:


Hauskaa pääsiäiskoristeidenlaittoviikonloppua! Itse aion viettää mahdollisuuksien mukaan myös kesämekonompeluviikonloppua. Perhoskuosinen border print -kangas on jo kutistettu ja silitetty.

torstai 29. maaliskuuta 2012

Se ihana liila mekko


Sanoinko joskus jotain liilasta? Ja siitä, että ostin liilan kesämekon?


Tämä on tietenkin koeajo. Kukkaköynnöskuvioinen 1960-luvun alun mekko on viskoosia, enkä ainakaan minä vielä tarkene viskoosissa; tarvitaan järeämpiä varusteita. Mutta ehkä jo parin viikon kuluttua? (Älkää muuten kysykö, mitä tuo tekohortensia tuossa tekee. Edustaa ehkä huumoria tai yrittää peittää takana pilkistävää leivänpaahdinta?)


Näillä mekon voi asustaa kesällä, kun tarvitaan puetumpaa tyyliä - jos kehtaa. Hattu, löytö Salon SPR:n kirppikseltä, on aika hurjan näköinen, korkea ja samalla syvälle päähän menevä. Kengät minulle löysi Evergreen Garderobi; luulen, että otan ne mukaan Sisiliaan.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Kerta kaikkiaan karkkia

Sain postissa kappaleen kirjaa, joka vangitsi minut heti. Kyseessä ei ole mikään historian suurteos tai viiltävän tarkka meidän aikaamme analysoiva romaani, vaan keittokirja. Pieni suloinen keittokirja.


Tekijä Karin Erlandsson asuu Ahvenanmaalla ja bloggaa täällä. Sött och nött (Söderströms 2012) on hänen ensimmäinen keittokirjansa, julkaistu ihan vastikään. Ja mikä tämän kirjan erottaa kaikista hellapoliiseista ja kinuskikissoista? Kirpputorit.

Erlandsson kirjoittaa ihanasti kotimaisiin marjoihin nojaavien reseptien välillä muistojaan kirpputoreista. Miten hän koki Houtskärissä lähes aavemaisen täydellisen kirpputorionnen, miten Maarianhaminan Emmaukselta löytyi merimiesisoisän aikoinaan Puolasta tuomaan kahvikalustoon kannu, pikkuleipämuoteista, Nuoren Eevan kirjoista (ruotsiksi toki)... Ja miten ne liittyvät ruokaan? Liittyvät ne vain. Jotenkin. Tunnelmaltaan. Kuvien astioiden kautta, mutta henkisesti muutenkin. Erlandsson muuten kannustaa ehdottomasti käyttämään astia-aarteita sen sijaan että pitäisi niitä vitriinissä. Olen samaa mieltä: kauniista esineistä on enemmän iloa, jos niille on myös oikeaa käyttöä.

Ja sitten pitäisi enää päättää, teenkö ensin puolukkatiramisua, kookos-mustikkajäätelöä vai sormisuolalla maustettua kinuskipiirakkaa - ja miltä lautaselta se maistuisi parhaalta.

tiistai 27. maaliskuuta 2012

bling bling osa 2: kultakengät

Askartelin jokin aika sitten punaiset glitterkengät. Koska mömmöjä jäi työstä yli, päätin saman tien glitteröidä vähän lisää, jos sopivat kengät löytyivät. Ja löytyivät ne, kolmen euron käyttämättömät peruskorkkarit.

Tästä lähdettiin. Kullanvärinen spraymaali jäi yli, kun askartelin ennen joulua kullanvärisiä kynttilänjalkoja.


Sprayasin kengät pahvilaatikossa (jotta en värjäisi muuta parveketta kovin pahasti), ja kolmesta kerroksesta huolimatta lopputulos ei ole aivan tasainen. Mietin kuitenkin, että koska päälle tulee kimallekerros, en viitsi nähdä enempää vaivaa. Tässä on maalattu-ei-glitteröity välivaihe, josta huomasin ottaa kuvan vasta kun olin jo sekoittanut glitterliiman - kuvassa mukana siis myös pensselin varsi ja eilinen Hesari.


Maalipinta krakeloitui vähän, enkä tiedä, miksi. Toivon, että se kestää käytössä - tosin näistä ei tule mitään kovan luokan jalkapallokenkiä, vaan sisällähän näillä vähän sipsutellaan. ModPodge-glitterseos näyttää suurin piirtein tältä.


Mukana on vain hienojakoista glitteriä, suurin osa kullanväristä, mutta myös hopeaa tuomassa viileyttä väriin. Lisäsin seokseen kuvan ottamisen jälkeen vielä vähän glitteriä, sillä sitä ei oikeastaan voi olla liikaa. Hienojakoista glitteriä on helpompi sivellä kuin karkeaa, mutta sillä olisi ollut vaikea tehdä yhtä peittävä pinta kuin karkealla, jota käytin punaisissa kengissäni. Hyvä siis, että pohja oli valmiiksi kullanvärinen.

Kolmen-neljän kerroksen (en oikeasti muista!) jälkeen päätin, että kengät ovat valmiit.



Glitteröinti on aikaavievää, muttei kovin vaikeaa - eikä edes niin sotkuista kuin luulisi, kunhan muistaa sulkea purkit ja käyttää riittävän korkeareunaista sekoitusastiaa. Tein itse glittertyövaiheen olohuoneessa samalla, kun katsoin elokuvaa. Glitteriä ja Mod Podgea on jäljellä edelleen reilut määrät, joten ehkä esimerkiksi joulun joskus taas lähestyessä taloon ilmestyy lisää kimaltavia asioita...

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Maanantain kolme valintaa: hansikkaita

Vaikka ei palattaisikaan 1950-luvun ankaraan asustetyyliin, jossa ilman käsineitä ulos meneminen oli vähintään arveluttavaa, on hansikkaille aina käyttöä. No melkein aina: Suomessa ehkä heinäkuussa ei ole, mutta useimpina muina ajankohtina on! Mustat ovat helpot, valkoiset klassiset, mutta miksi tyytyä näihin, kun valinnanvaraa on niin paljon?

Persikanvärisissä on kiva nappisomiste.


Poimutukset toimivat aina, puhumattakaan vaaleansinertävästä väristä!


Vai etkö osaa päättää, minkä väriset tarvitset? Ei hätää!


Näin etsyvinkkejä jaellessa kannattaa tietysti ajatella myös postikuluja. Käsineet eivät paljon paina, jollei satu ostamaan nyrkkeilyhanskoja, mutta on hämmentävää huomata, että postikulut vaihtelevat reippaasti - 3,90 dollarista 12 dollariin katsomissani tuotteissa. Jos etsimäsi tuote ei ole aivan uniikki, vertailu kannattaa.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Vaaleanpunaista, fuksianpunaista

Löysimme lauantaina kaupunkikierroksella jugend-talon koristeellisen, vaaleanpunavalkoiseksi maalatun porttikäytävän. Piti dokumentoida, vaikka mukana oli vain kännykän kamera.


(Löytyy Yliopistonkadulta, jos joku haluaa käydä itse katsomassa.)

Muita viikonvaihteen pieniä uutisia. Kukaan ei varmaan enää muista, hyvä jos itsekään löysin postauksen, että pohdin täällä kesällä erään vaaleansinisen puvun ikää (kuva on ihan jutun lopussa). Vaaleansininen lähti mukaan retrobrunssille asiantuntijan tavattavaksi, ja työtavoista päätellen se on kotoisin 1950-luvulta. Pukuun tehdään muutoksia - helma ja hihat lyhenevät - ja siitä tulee vielä hyvä hippavaate ensi kesään, myöhemmin nähdään.

Brunssilla tapasin myös Eijan, joka kertoi, että hänen puotinsa VintagEija's on juuri avannut nettikaupan! Käykääpä katsomassa, etenkin kaikki 1950-lukua fanittavat! Eija myy vintagevaatteiden ja oman mallistonsa lisäksi myös hyviksi ja toimiviksi havaittuja Vintage Hairstyling - ja Retro Make-up -kirjoja, vink vink.

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Arvonta on suoritettu!


Arvonnan välineeksi valittiin nyt vähän keväisemmän värinen päähine kuin viimeksi, kun blogisynttärin kunniaksi pidettiin syysarvontaa. Vihreän hatun voi nähdä luonnollisessa ympäristössään täällä.


Ja kuka pääseekään kokeilemaan uusia - no, uusvanhoja - booliohjeita?


Cherise! Onnea voittajalle, sähköpostia seuraa pian, ja iloa muidenkin perjantai-iltaan! Seuraava arvonta tulee viimeistään sitten, kun teitä seuraajia on sata! (Hmm, asetinko juuri riman liian korkealle...?)

torstai 22. maaliskuuta 2012

Eilen oli hyvä päivä

Eilen oli hyvä päivä. Ostin henkselit ja polkupyörän.


Joku voisi olla sitä mieltä, ettei aikuinen nainen voi pukeutua uskottavasti henkseleihin, mutta heti tuli iloinen mieli, kun puin ne päälleni. Miettikää nyt, pilkulliset henkselit! - Edellisen kerran olen omistanut henkselit 1980-luvun lopussa. Ne olivat valkoista pitsiä ja ostin ne Tukholmasta. Ja jos ne vielä jostain tulevat vastaan, otan ne uudelleen käyttöön!

pusero UFF / H&M
hame Majanummen kirppis
sukkahousut Lindex
kengät, öö, jokin kirppis
henkselit Emmauksen kirppis

Pyöränhankinnan taustalla on se ikävä juttu, että vanha musta menopelini varastettiin. Lukitulta kotipihalta, lukittuna. Epämääräisenä ajankohtana, jolloin en pyöräillyt aktiivisesti, ehkä noin joulukuussa. Tässä vaiheessa voi miettiä, miksen vienyt sitä pyöräsuojaan silloin, kun perheen muut pyörät vietiin.

Joka tapauksessa piti siis ostaa uusi pyörä, ja mielellään vintaasi. Estellen pyöräkirpputori auttoi. Pyörän nimi on Regulus, valmistaja Teräs Oy.



Huomaatteko? Vihreä! Regulus on  syntynyt 1950-luvulla eikä ole ihan uuden veroinen, mutta meno tuntui mukavan tasaiselta ja leveälle tarakalle sopi hyvin pikkupoika istumaan. Kaipaan jo eväsretkelle!

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Yksi parhaista muotikuvista ikinä


Koneen kuva-arkistoon kertyy kaikenlaista. Skannausprojektin sivutuotteita, satunnaisia nettipoimintoja, joiden yhteyttä lähteeseenkään ei enää muista. Sen olen tajunnut tiedostoa nimetessäni merkitä, että tyylikäs jakkupuku ja lentokone -kuva on Voguesta, mutta en vuotta enkä lähdettä, kuvaajasta tai asun suunnittelijasta puhumattakaan. Arvelin, että kuva olisi ollut My Vintage Voguesta, mutta tarkistuskäynnillä en löytänyt sitä. Käykää muuten ihmeessä katsomassa tuota upeaa muotikuva-arkistoa, jos se ei ole ennestään tuttu: luvassa on inspiraatiota, hengen salpautumista ja ajan huomattavan nopeaa kulumista.

Muistutan myös, että täällä Hopeapeilissä on menossa arvonta. Perjantai-iltaan saakka voi osallistua!

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Keltaista

Joku jossain sanoi, että inhoaa keltaista ja sen väkisin tuputtamista keväisin. Mutta kyllä niin on, että kevät itsekin väkisin tuputtaa keltaistaan. Kevättaivaassakin on sitä ripaus.


Ja odottakaapa vain kun saadaan leskenlehdet ja voikukat.

Asu toistaa itseään, taas on vekkihame, keltaisensävyinen pikkupusero ja vyö. Huvitti oikein, kun tajusin. Mutta uskokaa pois, ne ovat eri vaatekappaleet kuin edellisessä asukuvassa!


Tämä on oma vaatimaton panostukseni kevätmuodin hurjaan kuosien yhdistelyyn. Vaikka sitä ei tästä erota, pusero on valko-keltaraidallinen ja hame ruudullinen.


Kuoseista puheen ollen - taisin jokin aika sitten löytää kevään ja kesän uuden suosikkimekkoni... Nähdään silityslaudalla käynnin jälkeen!

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Maanantain kolme valintaa: kukkahattuja

Tänään on Minna Canthin päivä eli tasa-arvon päivä. Minna Canth (1844-1897) oli, kuten tiedämme, ajalleen poikkeuksellinen ja vahva nainen: seitsemän lapsen yksinhuoltaja, kauppias, journalisti, kirjailija ja yhteiskunnallinen ajattelija, joka ajoi niin sukupuolten kuin yhteiskuntaluokkienkin välistä tasa-arvoa. Arvostan.

Koska meidät myöhempien polvien feministit ja tasa-arvon puolustajat usein luokitellaan kukkahattutädeiksi, tässä tämän maanantain valinnat: kukkeita kukkahattuja! Kukkahatut ovat mielestäni ihania. En omista yhtään, mutta mikä ettei irtokukkasista voisi omatoimisesti sommitella kukka-asetelmaa jonkin olemassaolevan hatun koristeeksi. Pitääkin kokeilla; tässä joitain ideoita.

Rohkealle, draamantajuiselle, punaisesta pitävälle naiselle:


Sille, jota pukevat kirkkaat värit ja huumori; suorastaan hämmentävän autenttisen näköisiä syreeninkukkia - ja muutama rypäle:


Jos taas ei halua kutsua luokseen ihan kaikkia seudun mehiläisiä ja kimalaisia, voi ehkä harkita hieman rauhallisempaa väriskaalaa. Tätä käyttäisin itse mielelläni keväisessä pikkujuhlassa:


Hyvää tasa-arvon päivää meille kaikille!

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

70 - blogiarvonta alkaa!

Hopeapeilillä on tosiaan jo 70 virallista lukijaa, mikä on minulle suuri ilon, ihmetyksen ja vähän ylpeydenkin aihe. Sen lisäksi tuossa muutama aika sitten meni rikki 70 000 käynnin raja. Tässä on mielestäni aihetta arvontaan! Ja nyt vihdoin keksin sopivan 70-teemaisen setin palkinnoksi.


Luvassa on onnekkaalle voittajalle laadukasta lukemista ja ideoita juhliin. Kaikki tuntevat ainakin ulkonäöltä Seepra-sarjan. 1970-luvulla joka kodin hyllyyn kuuluneissa taskukokoisissa tietokirjoissa käsiteltiin aiheita vesihiihdosta sukupuolitauteihin. Sarjassa julkaistiin myös keittokirjoja, muun muassa monia etnisiä keittiöitä käsitteleviä sellaisia jo ennen kuin kiinalaiset ravintolat tai edes pizzeriat levittäytyivät ympäri Suomen. Tässä arvonnassa on tarjolla Seepra-sarjan Boolikirja vuodelta 1974: Yön hiljaisuudessa -boolista arvoituksellisesti nimettyyn Vastaukset kysymyksiin -booliin, kaikkiaan yli sata erilaista ohjetta alkoholilla tai ilman - uusia makuja tulevaan kesän juhlakauteen!

Kaupan päälle tulee Hopeapeilin numero 1 vuodelta 1969, jossa on juttua mm. Beatlesista ja muovihuonekaluista. Olin ihan varma, että minulla olisi lehti vuodelta 1970, mutta olin väärässä eikä tuo kauas heitä - ja sitä paitsi kansihan on psykedeelinen taideteos.

Osallistua voi varsin yksinkertaisesti jättämällä kommentin tähän postaukseen. Jätä myös jokin keino saada sinut kiinni, jos voitat arvonnan! Arvonta päättyy perjantaina 23.3. klo 21, ja tulokset julkistan seuraavana päivänä täällä Hopeapeilissä. Kiva, kun luet, ja osallistu ihmeessä!

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Vuoden kaunein pääsiäisnoita

Pääsiäinen on jo sen verran lähellä, että sen ajan kuvastoakin voi tuoda esiin. Oletteko koskaan nähneet söpömpää pääsiäisnoitaa kuin tässä vanhassa pääsiäiskortissa?


Kortti on kulkenut Pirjolta vastaanottaja-Tytille kädestä käteen, joten ei ole postileimaa tai muutakaan tunnistetta, josta voisi päätellä, miltä ajalta kortti on. Veikkaan 1940-luvun loppua, noidan olemuksesta päätellen.

On kiireinen viikonloppu, mutta palataan pian laajempien postausten äärelle! Lupaamani 70-aiheinen arvontakin alkaa vähitellen saada muotoaan...

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Viikonlopun juomavinkki


Siesta-limsa oli hiilihapotonta, minkä takia sen ilmeisesti ajateltiin sopivan vauvoillekin. Mainos on Seurasta vuodelta 1962. Hauskaa perjantaita kaikille, minulla on vapaapäivä ja lähden Saloon!

torstai 15. maaliskuuta 2012

bling bling

Muutama viikko sitten mainitsin ostaneeni firmalle kengät. Nyt on oikea aika paljastaa, mitä niille tapahtui. Spoileri on tosin ollut luettavissa jo tiistaina ilmestyneestä Turun Sanomien Muoti-liitteestä.

Tästä lähdettiin. Kahdet peruskorkkarit, mustissa jo pinnassa vähän naarmua.


Sitten levitettiin sanomalehti pöydälle, otettiin litteä sivellin, vanha jätskirasia sekoitusastiaksi, kahdenkokoista punaista irtoglitteriä sekä Mod Podge -liimalakkaa. Mod Podgesta ja glitteristä sekoitin paksun puuron, jota aloin liisteröidä mustien kenkien pintaan. Seuraavassa kuvassa toisessa kengässä on yksi kuivunut kerros, toisessa jo toinen kerros, mutta lakka ei vielä ole kuivunut värittömäksi.


Kunnon glitter-pinnan saamiseksi vaadittiin kolme kerrosta sekä pientä paikkailua sinne, missä näkyi paljaita laikkuja. Yhden kerroksen kuivuminen kesti noin 20 minuuttia, ja sitä oli helppo seurata, koska lakka muuttuu kirkkaaksi kuivuessaan. Jos olisin halunnut ihan umpipunaiset kengät, olisi ollut fiksua maalata kengät ensin, mutta nyt musta pilkottaa vähän punaisen alta - ja tämä on siis ihan harkittu ratkaisu.
 


Levitin kenkiin vielä glitterin päälle suojaavan lakkakerroksen. En tiedä, olisiko se ollut tarpeen, mutta näin kyllä selvittiin täysin vaurioitta yksistä kotibileistä. Pinta ei kärsinyt lainkaan.

Kunnes.


Tässä tulivat luonnonvoimat vastaan. Kengät olivat pöydällä, ja pöydän yläpuolelle kiinnitetty painava puinen hylly putosi. Näiden ja monen muun asian päälle. Ei ihme, että sitkeäksi ja taipuisaksi todettu lakkauskin antoi periksi. Mutta tämän voi korjata, enkä usko, että vaurio näkyy enää kun korjattu kohta on kuivunut.

Sinisistä kengistä tuli vähän vaatimattomammat. Joku saattaa muistaakin tämän pitsi-idean, jota joskus esittelin. Tämä oli helppo viiden minuutin työ, suosittelen!


Minulle jäi projektin jäljiltä iso purkki Mod Podgea ja valikoima erivärisiä glittereitä. Seuraavaksi aion tehdä kultaglitterkengät hyödyntämällä kynttilänjalkaprojektista jäänyttä kultamaalia pohjaksi. Askarteluun sopivat kengätkin lunastin jo kolmella eurolla omikseni - pysykää siis kuulolla!

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Sukankuluttajan kevätlöydöt

Tänä aamuna tuntui, että talvi tuli takaisin. Eilen, kun tein nämä ostokset, oli erilaista. Mutta siinäpä ovat, kevätsukat tykötarpeineen, odottamassa huhtikuuta. Liivin merkki on tyylikkäästi Tyyli.


Kyselin vastikään eräältä kirppikseltä saumasukkia, ja myyjä sanoi, ettei heille enää juuri niitä tule eikä toisaalta kysyntääkään ole. Liekö vintageharrastajissa syy, mutta minustakin on tuntunut, että paketissaan olevien vintage-nailonien tarjonta on vähentynyt parin viime vuoden aikana. Onneksi joskus vielä sattuu poikkeuksia, kuten nyt. Saumat on, ja vielä näin kauniit mintunsävyiset paketit!


tiistai 13. maaliskuuta 2012

Turun vintage-kaupat, osa 4: Fab Vintage

Vihdoin, vihdoin saa jatkoa Turun vintage-tarjontaa esittelevä sarjani! Kevätkauden avaa Fab Vintage, Yliopistonkadulla sijaitseva pieni hauska putiikki.

Fab Vintage on toiminut kohta kaksi vuotta, ja se sijaitsi aiemmin Brahenkadulla. Nykyiset tilat ovat hieman pienemmät, mutta monenlaista niihin mahtuu. Putiikki tarjoaa uudempaa ja vintagempaa käytettyä vaatetta räväkälle pukeutujalle. Aito vanha on vähemmistössä, mutta hyviä bongauksia löytyi ainakin 1950- ja 1960-luvuilta - kuten tämä satiinimekko:


Etualalla näkyvä ruusuinen vekkihame lähti mukaani. Siitä enemmän myöhemmin osana jotain asua...

Myös kenkäpuolella oli paljon vanhaa. Nämä remmikaunokaiset olisin ostanut myös, jos ne olisivat sopineet.


Tämä kiva pikkumekko matkii minusta onnistuneesti 30-40-luvun viskoosileninkejä, vaikka onkin toki lyhyempi kuin silloin oli tapana.



Fab & Vintagen paras puoli on hintataso. Vaikka vaate on myyntiin valikoitua eikä lahjoitustavaraa, hinnat liikkuvat lähes kirpputoritasolla. Huomio, opiskelijabudjetilla elävät turkulaiset!

Inspiraationa myös muutamia vanhoja lehtiä. Selailla saa, ja usein tarjolla on myös kupponen kahvia. Oi, vanhojen lehtien kannet. Luulisi, että olisin nähnyt niitä jo niin paljon että en hurmaantuisi, mutta aina hurmaannun.


maanantai 12. maaliskuuta 2012

Maanantain kolme valintaa: esiliinoja


1950-luvulla lähes kaikkien naisten vaatekaappiin kuului vielä esiliina - tai luultavasti monta, koska esiliinan periaatteenahan oli säästää muita vaatteita pyykiltä. Ja toki edustaa naisen siveellisyyttä: koulutytöillä piti olla puhtaat essut, ja kutsuja emännöivällä rouvallakin saattoi olla pikkuruinen cocktail-esiliina, tähän tapaan:


Vaikka todellinen cocktail-esiliinahan on tällainen (saa ostaa minulle synttärilahjaksi, jos aiotte jotain hankkia):


Näiden kaltaisia puoliesiliinoja on helppo ommella itsekin, mutta jos tuntuu epävarmalta, kaavojakin on tarjolla. Tämä malli on äärettömän herttainen:


Kankainahan on Suomessa perinteisesti käytetty paitsi ylinnä olevan mainoskuvan tapaan kernejä, myös värikkäitä printtipuuvilloja. Äidilläni muistan olleen ainakin Metsovaara-kankaisia essuja.